Pääkirjoitukset

Politiikan vauhtiviikot huipentuvat

Kotimaisessa politiikassa on pitkästä aikaa hengästyttävä rytmi.

Vajaat pari kuukautta sitten Vasemmistoliitto lähti hallituksesta kehysriihipäätösten tuloksena, puolitoista viikkoa sitten Sdp syrjäytti historialliseen tapaan puheenjohtajansa, nyt käydään eurovaalikampanjaa ja tämän jälkeen kokoomus valitsee maalle uuden pääministerin.

Ja alkusyksyllä puolueet käynnistelevät jo eduskuntavaalikampanjoitaan.

Kaiken tämän keskellä, juhannuksen tienoilla, käydään niin sanotut minihallitusneuvottelut. Niistä on povattu vaikeita ja samalla poikkeuksellisen mielenkiintoisia. Uusia, isoja ratkaisuja ei todennäköisesti kuitenkaan ole luvassa.

Sdp:n tuore puheenjohtaja Antti Rinne esitti kampanjassaan kehyspäätösten avaamista tietyiltä osilta, mutta puheenjohtajavalinnan jälkeen hänen vaatimuksensa ovat jonkin verran lieventyneet. Mutta miten kokoomuksessa suhtaudutaan esimerkiksi Rinteen vaatimuksiin työllisyyden tukemisesta julkisen sektorin avulla?

Kovana ammattiyhdistysjyränä tunnetuksi tullut Rinne on todennut, ettei hän toivo uusia vaaleja, mutta on kuitenkin valmis niihin. Lausuntoa voi luonnehtia kovaksi, mutta kuinka tosissaan Rinne on?

Sdp:n kannatus laahaa tuoreimmissa gallupeissa 16 prosentissa – keskusta ja kokoomus porskuttavat kaukana edellä ja prosenttiyksikön verran matkaa on myös perussuomalaisiin.

Antti Rinne tietää varsin hyvin, että uudet vaalit saattaisivat viedä demarit helposti oppositioon.

Päähallituspuolue kokoomuksessa Rinteen kannanottoja seurataan nyt tarkasti. Toistaiseksi kokoomuksen suunnasta on tyydytty lähinnä piikittelemään demaripomon avauksia; tällaiseksi voi lukea esimerkiksi Sampsa Katajan ja Lasse Männistön ehdotuksen ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta.

Rinteen Sdp tuskin lähtee edes neuvottelemaan tällaisesta.

Se on varmaa, että juhannusviikon neuvotteluissa jokainen hallituspuolue haluaa oman puumerkkinsä hallitusohjelmaan. Lähestyvät eduskuntavaalit tarkoittavat myös sitä, ettei suuria ideologisia taka-askelia oteta.

Päähallituspuolue kokoomusta on pitkin matkaa moitittu liian vasemmistolaisen politiikan toteuttamisesta, demareita puolestaan kokoomuksen juoksupoikana toimimisesta. Kummankin puolueen tavoite on olla suurin tai vähintään toiseksi suurin ensi keväänä.

Päähallituspuolueilla paineet omien kannattajien miellyttämiseksi ovat siis kovat. Gallupjohtaja keskusta voi puolestaan rauhassa keskittyä arvostelemaan hallituksen toimintaa kuten tähänkin asti – eli pari piirua perussuomalaisia maltillisemmin.

Puheenjohtaja Juha Sipilän kaudella omaksuttu tyyli näyttää nyt kantavan hedelmää, mutta matka eduskuntavaaleihin on vielä pitkä. Hallituspuolueiden epäonni on, ettei maalla nyt ole varaa vaalibudjetteihin.