Pääkirjoitukset

Puheenjohtajakisa kertoo keskustan tilasta

Syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa keskusta saa Juha Sipilän tilalle uuden vetäjän. Puheenjohtajakisassa linjanvedot loistavat toistaiseksi poissaolollaan.
Keskustan puheenjohtajaehdokkaat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen ottamassa sanallisesti mittaa toisistaan lauantaina Rovaniemellä. Kuva: Pekka Aho
Keskustan puheenjohtajaehdokkaat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen ottamassa sanallisesti mittaa toisistaan lauantaina Rovaniemellä. Kuva: Pekka Aho

Niin Katri Kulmunin kuin Antti Kaikkosenkin puheista kuultaa varovaisuus. Selkeitä linjanvetoja keskeisiin kysymyksiin ei haluta tehdä. Enemmänkin puheenjohtajaehdokkaat peesaavat toisiaan ja pysyvät puheissaan turvallisilla alueilla.

Molemmat korostavat kotimaisen ruuantuotannon tärkeyttä, kentän äänen parempaa kuulemista ja Santeri Alkion perinteen kunnioittamista. Alkion perinteeseen viittaamalla kuin kiertoilmaisulla kerrotaan, ettei Juha Sipilän linja ollut sitä.

Työttömyysturvan leikkaaminen ja monien sosiaalietujen karsiminen sopii toki huonosti alkiolaiseen linjaan. Toisaalta Sipilän slogan Suomi kuntoon toi aikoinaan vaalivoiton ja hallituksen linja toimi. Suomi tuli sikäli kuntoon, että työttömyystavoite saavutettiin ja velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen pysäytettiin.

Talouden remontointi ei keskustan kenttää lämmittänyt, ja vaaleissa tuli historiallisen suuri tappio. Nyt puoluejohdolla on pallo hukassa. Mikä on keskustan linja työllisyyden nostamisessa: piiskaa, porkkanaa tai molempia sopivassa suhteessa.

Entä kanta perustuloon, hiilinielujen kasvattamiseen ja Euroopan integraation syventämiseen?

Puheenjohtajakisassa linjaa voisi kirkastaa selkeillä kannanotoilla ja samalla nostaa tunnelmaa puheenjohtajamittelössä. Nyt nähdyllä tyylillä tunnelma ei juuri kohoa, eikä media innostu toteavaa uutisointia enempää.

Keskustan kenttää jakavat monet kysymykset. Yksi niistä on hallitukseen meno rökäletappion jälkeen. Osa kansanedustajista pitää hyvänä sitä, että Sipilän linjaa inhimillisemmällä hallitusohjelmalla puolue vastaa enemmän kentän huutoon.

Vaarana kuitenkin on demareiden apupuolueeksi taipuminen siitä huolimatta, että hallitusneuvotteluissa keskusta sai paljon sille tärkeitä asioita läpi.

Kaupungistuminen taas sotii keskustan kannatusta vastaan. Puoluetta äänestävien keski-ikä on korkea ja lähes puolet keskustaväestä asuu Itä- ja Pohjois-Suomessa eli alueilla, joista voimakkaimmin valuu väkeä etelän keskuksiin.