Pääkirjoitukset

Puolueille painetta raportista

Eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet ovat jo esitelleet reseptejään Suomen talouden pelastamiseksi. Torstaina julkistettu valtiovarainministeriön virkamiesraportti talouspolitiikan lähtökohdista tulevalle vaalikaudelle lisää huomattavasti painetta puolueiden ja poliitikkojen suuntaan.

Raportissa esitetään kuuden miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä, mikä sekään ei vielä riitä korjaamaan laskennallista kestävyysvajetta. Valtiovarainministeriön virkamiehet haluavat sopeutustoimien painottuvan selkeästi menoleikkauksiin veronkorotusten sijaan. Tätä raportissa perustellaan työllisyyssyillä.

Kannatusmittausten kärkipaikkaa pitkään pitänyt keskusta tarjoaa vaaliohjelmassa tiukkaa julkisen sektorin menokuria, tuottavuuden parantamista, turhan sääntelyn purkamista ja tarvittaessa kahden miljardin säästöjä. Sosialidemokraatit lähtevät ohjelmassaan ensisijaisesti siitä, että talouskasvu turvaa hyvinvoinnin.

Kaikkien puolueiden vaaliohjelmista löytyy pilvin pimein kauniita tavoitteita, mutta virkamiesraportissa mainittuihin säästösummiin niissä ei ylletä.

Puolueilta sopiikin nyt odottaa kantaa siihen, miten ennustetun hauraan talouskasvun oloissa valtiontalous ja kuntatalous saatettaisiin edes lähelle tasapainoa.

Vuosien 2007 ja 2011 eduskuntavaalit käytiin talousmielessä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Ensimmäisen aikoihin puolueet laskeskelivat kilpaa miljardiluokan jakovaroja, joita kansalle sopi antaa. Metsään meni ja lujaa, kun finanssikriisi vyöryi päälle. Tilannetta pahensi se, että tätä ennen oli jo sovittu julkisen sektorin ylisuurista palkankorotuksista, joita yksityinen sektori seurasi.

Viime vaaleissa keskustelun ytimessä olivat eurokriisi ja Kreikan tukeminen. Vaalituloksen vuoksi vaivoin kokoon kursittu hallitus uskoi talouskasvuun, vaikka ennusmerkit eivät olleet parhaat mahdolliset. Monet asiantuntijat ihmettelivät pitkin matkaa sitä optimismia, jolla tavoiteltiin jopa ennusteita nopeampaa talouskasvua.

Metsään meni jälleen, minkä lisäksi oikeastaan mikään muukaan hallitusohjelman lupauksista ei toteutunut.

Luottoluokitus laski, velka- tai työllisyystavoite ei toteudu, julkisten menojen kasvu jatkuu. Muun muassa Sixten Korkman ja Osmo Soininvaara – tunnustettuja asiantuntijoita kumpikin – pitävät tämän vaalikauden hallituksia Suomen historian huonoimpina.

Eilisen virkamiesraportin jälkeen puolueiden ei pitäisi esittää liian ruusuisia kuvia lähivuosien tilanteesta. Kilpailukyvyn, tuottavuuden ja viennin elpymisen eteen pitää tehdä hartiavoimin töitä, mutta sen varaan on turha laskea. Huomionarvoista on, että merkittävää talouskasvua on odotettu jo vuodesta 2009 lähtien.

Yksi raportin sopeutuskeinoista on normi, jossa palkankorotukset mitoitetaan inflaatiotavoitteen ja avoimen sektorin tuottavuuskehityksen mukaan. Tästä olisi hyvä aloittaa.

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic