Pääkirjoitukset

Raakaöljyn hinta sukeltaa

Tavallinen suomalainen autoilija on jo jonkin aikaa odotellut kärsimättömänä polttoaineiden tuntuvaa hintojen laskua. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on pudonnut kesästä peräti kolmellakymmenellä prosentilla, mutta bensiinin ja dieselöljyn vähittäishinnat vain vähän, tuskin havaittavasti. Brent-laadun raakaöljy maksoi perjantaina noin 78 dollaria tynnyriltä, kun sen hinta ennen juhannusta oli 110 dollarin vaiheilla.

Öljyn hintakehitys on toki tuntunut myös Suomessa, bensiinin hinta on tänä syksynä samoissa lukemissa kuin kaksi vuotta sitten. Vaikka kuluttajahintojen sanotaan seuraavan tarkasti öljyn maailmanmarkkinahintoja, silti päällimmäinen käsitys on, että mittarihinta kohoaa heti vähäisestäkin hinnankorotuksesta, mutta laskee kovin hitaasti, vaikka öljyn pörssinoteeraukset sukeltavat.

Polttonesteiden hintoihin vaikuttavat myös muut tekijät kuin yksin raakaöljyn hinta. Valtio kantaa jokaisesta litrasta veronsa ja paikallinen kilpailutilanne tuntuu muutaman sentin painoarvolla. Myös euron ja dollarin kursseilla on oma vaikutuksensa.

Maailman öljymarkkinat ovat poikkeuksellisen sekavassa tilassa. Teollisuusmaiden pitkä taloustaantuma ja Yhdysvaltain kasvanut omavaraisuus ovat vähentäneet kysyntää. Liuskeöljyä tulee markkinoille entistä enemmän, mikä vähentää perinteisen öljyn tarvetta.

Monet öljyntuottajavaltiot, Opecin jäsenet, ovat laatineet budjettinsa sen varaan, että öljytynnyri maksaa tuntuvasti nykyistä enemmän. Erityisiä ongelmia alennusmyynti tietää Venäjälle, joka ei tosin kuulu öljynviejien järjestöön Opeciin. Lännen Venäjään Ukrainan kriisin takia suuntaamat talouspakotteet ovat lopettaneet ulkomaiset investoinnit maahan ja se on nyt entistä riippuvaisempi öljy- ja kaasutuloistaan. Dollarivirta Venäjälle ei ole toki ehtynyt, mutta vähentynyt tuntuvasti.

Rikkaat öljymaat, kuten Saudi-Arabia, Kuwait ja Arabiemiraatit kestävät myös halvan öljyn ja ne vievät öljyä entiseen tapaan. Se tietää sitä, etteivät hinnat ole nousussa ennen kuin läntinen taantuma hellittää.

Eripurainen Opec ei kuitenkaan jää toimettomana seuraamaan hintakehitystä, vaan sen jäsenmaat kokoontuvat kriisikokoukseen tällä viikolla. Kokouksessa koetellaan taas kerran kartellin keskinäistä solidaarisuutta. Jos pumppaamista ei rajoiteta, hinnat laskevat edelleen ja köyhien tuottajamaiden ahdinko syvenee.

Jos tuotantoa yhteisin päätöksin vähennetään, se tietää vaikeuksia köyhille Opec-maille ja uusia markkinoita järjestön ulkopuolisille vapaamatkustajille kuten Venäjälle.

Maailman öljyteollisuuden ja Opecin parhaat päivät saattavat olla jo takana. Fossiilisia polttoaineita korvaavia energialähteitä on tutkittu ja kehitetty kiihtyvään tahtiin ja niitä on myös otettu käyttöön. Pariisissa ensi vuonna järjestettävä YK:n ilmastokokous saattaa onnistuessaan vähentää edelleen öljyn, maakaasun ja erityisesti kivihiilen kulutusta.

Yksin öljyn hinta ei tulevaisuudessa määritä maailmanjärjestystä, mutta ei sen merkitys toki ole tyystin katoamassakaan.