Pääkirjoitukset

Rahastamisen makua kameravalvonnassa

Kameravalvonnan teho nousee, kun Suomessa otetaan käyttöön 150 kehittynyttä nopeuskameraa. Rikesakoille ja huomautuksille on jopa tavoitemäärät.
Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein näkee liikennevalvontakameroitten paikat reaaliaikaisesti kartalta.

Viime vuonna enää joka kymmenes ylinopeudesta määrätty rikesakko johtui poliisin tien päällä suorittamasta liikennevalvonnasta. Valtaosan sakoista ja huomautuksista räpsähti poliisin noin 120 valvontakamerasta ja 22 liikkuvasta kamera-autosta. Paljastuneiden liikennerikkomusten määrä on kasvanut kolmessa vuodessa peräti 76 000:lla (HäSa 23.9.).

Lähivuosina kameravalvonnan teho nousee edelleen, kun Suomessa otetaan käyttöön 150 kehittynyttä nopeuskameraa. Nyt ovat pilottivaiheet jo käynnissä. Uusien kameroiden edessä jarruttelu ei tulevaisuudessa enää auta. Toivottavasti tämä vähentää myös varmuuden vuoksi jarruttelijoiden määrää.

Ääneen kerrottu tavoite on tietenkin liikenneturvallisuuden parantaminen, mutta kameravalvonnassa on myös kitkerä rahastamisen maku. Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen jonkinlainen tulostavoite on nimittäin 600 000 huomautusta ja rikesakkoa vuodessa. Mielikuva lisäveroista elää ja voi siis hyvin.

On myös mahdollista, että toleransseja joudutaan tulevaisuudessa jälleen kiristämään, jotta tulostavoitteisiin varmasti päästään – ja jotta valtion sakkotulot eivät putoaisi. Kotimainen autoilija kun on pääosin kuuliainen ja ymmärtää myös oman lompakon päälle.

Valtion kassaan rikesakoista kilisi yhteensä yli 56 miljoonaa euroa ja keskimääräinen rikesakko oli 172,5 euron arvoinen. Huvikseen ei moisia summia maksele kukaan.

Kameravalvonnan puolustajat vetoavat usein siihen, että se vapauttaa poliisin pieniä resursseja esimerkiksi ajotapa- ja rattijuopumusvalvontaan. Hyvä niin, mutta edelleen aivan liian usein kuolonkolareissa kuljettajana on paikkakunnalla hyvin tunnettu, useita rattijuopumustuomioita saanut kuski.

Siksi tehokkaampaa olisi ottaa nykyistä useammin riskikuljettajien ajoneuvoja valtion haltuun.

Viimeksi viikonloppuna Turun ja Helsingin välistä moottoritietä ajoi vastaantulijoiden suuntaan kuljettaja, joka oli tolkuttomassa humalassa. Kameravalvonta ei edistä tämänkaltaisissa tapauksissa liikenneturvallisuutta. Tunnelissa on sitä paitsi hankala väistellä.