Pääkirjoitukset

Rasismikeskustelulle oli tilaus

Tuskin kukaan osasi aavistaa, millainen keskustelun vyöry seuraisi Helsingin Sanomissa (30.12.) julkaistun Umayya Abu-Hannan kirjoitusta. Sanomalehdet ja nettimaailma tulvii puheenvuoroja, joissa otetaan kantaa maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen ja rasismiin.

Ansio tarpeellisesta keskustelusta ei kuulu ainoastaan Abu-Hannalle. Tärkeässä roolissa oli Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin, joka arvosteli suorasukaisesti ja selkokielellä Israelissa syntyneen ja parikymppisenä Suomeen muuttaneen palestiinalaisen kirjoitusta.

Avoimen oloisessa puheenvuorossa Abu-Hanna kertoi muuttaneensa Suomesta Hollantiin rasismin takia. Hän vei kaksivuotiaan lapsensa turvaan. Suomalaiset ovat rasisteja, se on kirjoituksen sanoma, mihin Appelsin iski kiinni.

Abu-Hannan kirjoitus on pitkä, syvällinen ja moneen suuntaan poukkoileva. Hänen suhtautumisensa Suomeen ja suomalaisiin ei ole yksinomaan kielteinen, rasismi oli kuitenkin liikaa.

Hänen näkemyksensä Hollannista ovat selkeitä, silti on tilaa kysyä, miten paljon mielipiteisiin on pohjaa vain muutaman vuoden asumisen jälkeen.

Abu-Hannalla oli varmasti paha olla Suomessa, joten tässä mielessä lähtö muualle oli terveen ihmisen terve ratkaisu. Hollanti voi kuitenkin näyttää vielä ikävät puolensa. Maan ilmapiiriä myrkyttää — yllätys, yllätys – rasismi.

Keskeinen kysymys on tuttuakin tutumpi: ovatko suomalaiset rasisteja kuten Abu-Hanna väittää?

Vastauksen kirjoittaminen Abu-Hannan tapaan ei ole reilua. Suomessa on rasisteja sekä kielteisesti ja epäluuloisesti ulkomaalaisiin suhtautuvia, mutta myös monikulttuurisuuden avoimia kannattajia.

Rasismin mittarilla Suomi on kovin kirjava maa. Jostain syystä Abu-Hanna ei oikein tunnu arvostavan suvaitsevaisuutta, sen sijaan suvaitsemattomuuteen hän suhtautuu jyrkän suvaitsemattomasti.

Suvaitsemattomuutta ei pidäkään tukea, sitä voi silti ymmärtää.

Suomalaisten leimaaminen rasisteiksi oli sen verran voimallista, että paikallaan on kysyä, purkaako kirjoitus pääasiassa jostain kumpuavaa kirjoittajan yleistä ahdistusta – ehkä ymmärrettävää murhetta palestiinalaisten asemasta.

Ulla Appelsin peräsi Abu-Hannalta kiitollisuutta Suomea kohtaan. Appelsin muistutti, että uusi kotimaa on turvannut tänne muuttaneen hyvinvointia.

Huomautus oli osuva, silti on syytä pohtia, kirjoitetaanko maahanmuuttajille vain heitä koskevaa kiitollisuuden pelisääntöä. Kuinka kiitollisia täällä syntyneet ovat kotimaansa hyvinvoinnista?

Suomi-kiitollisuus, isänmaallisuus, nousee pintaan juhlapäivinä ja jääkiekon MM-kullan huumassa. Arkena pohjoismainen hyvinvointi on asia, jonka järjestäminen jokaiselle suomalaiselle on itsestään selvyys.

Päivän lehti

28.3.2020