Pääkirjoitukset

Raskas liikenne luistelee vielä

Raskas liikenne saa yhä ajaa Suomen liukkailla talviteillä samoilla renkailla kesät talvet. Ruotsissa ja Norjassa tähän turvallisuusriskiin on herätty ja reagoitu raskaan liikenteen talvirengaspakolla, vaan ei vielä miellä, vaikka iljanteiset talvikelit ovat yhtä pitkiä kuin naapureissakin. Norjassa talvirengaspakko laajenee vuodenvaihteesta vetävien pyörien lisäksi myös perävaunujen renkaisiin.

Kun naapurimaa Ruotsissa on keskellä talvea oltava raskaan liikenteen veto-auton talvikuvioiduissa renkaissa vähintään viisi millimetriä urasyvyyttä, Suomessa ei vaadita erillisiä talvirenkaita. Urasyvyydeksikin riittää läpi vuoden reilut 1,6 millimetriä. Valtaosa kuljetusalan yrittäjistä ajaa toki kunnon renkailla, mutta Suomen teille pääsee myös raskasta liikennettä, joiden renkailla ei kunnon talvikeleille pitäisi olla mitään asiaa.

Erikoiseksi vyyhden tekee se, että maanteiden tavaraliikenteen ja logististen palveluyritysten edunvalvontajärjestö SKAL ajaa raskaan liikenteen talvirengaspakkoa, mutta viranomaiset toppuuttelevat odottelemaan ainakin tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistusta.

Suosituksille voidaan satamissa ja rajoilla viitata kintaalla, vaan ei pakolle. Kaasujalka puristaa Suomessa operoivissa ulkomaalaisissa kuljetusyrityksissä, joiden kuljetukset liukastelevat jäisillä teillä ja haittaavat liikennettä huonossa kelissä. Tosin kaikkein räikeimmät tapaukset pysäytetään jo rajoilla tai satamissa, mutta edelleen liikenteeseen pääsee ajoneuvoja, joiden tekninen kunto tai renkaat ovat niin kehnoja, että ne vaarantavat vakavasti liikenneturvallisuutta.

SKAL on esittänyt, että Suomessa pitäisi siirtyä hetimmiten Ruotsin mallin mukaiseen sääntelyyn. Liikenneturvallisuuden ja -sujuvuuden paraneminen minimiurasyvyyttä kasvattamalla tietäisi myös kustannusnousua, mutta sen laskun suomalaiset kuljetusyritykset ovat jo nyt vapaaehtoisesti kuitanneet. Teiden kulumiseen raskaan kaluston talvirenkailla tuskin on vaikutusta, sillä kysymys ei kuitenkaan ole nastarenkaista.

Sanomattakin on selvää, että rengasala mielisi kunnon talvirenkaat jokaiselle ajoneuvoyhdistelmän akselille. Siihen saattaa kuitenkin vielä kulua aikaa, koska edes vetävien pyörien talvirengaspakollakaan ei tunnu olevan erityistä kiirettä.

Talvirengaspakko ja urasyvyysvaatimus voidaan lukea pidemmän päälle eduksi suomalaisille liikennöitsijöille. Se parantaa kotimaisten liikennöitsijöiden kilpailuasetelmaa maassamme ulkomaisia kuljetuksia vastaan.

Suomessa on unohdettava vieraskoreus ja seurattava naapurimaan mallia. Raskaan kaluston huonot renkaat ovat liikenneturvallisuusriski kaikille teillä liikkuville ihmisille. Ammattiliikenteen vahinkotilastot kertovat karua kieltään siitä, kuinka rekkojen heittelehtimiset ja suistumiset ovat arkipäivää Suomessa tammi-maaliskuussa. Kun raskas ajoneuvo on osallisena onnettomuudessa, jälki on usein verraten rumaa.