Pääkirjoitukset

Reservi tarvitsee harjoituksensa

Wanaja14 päättää lokakuun alussa Kanta-Hämeessä pitkän tauon puolustusvoimien kertausharjoituksissa. Reserviläisten harjoituksia on toki kaiken aikaa järjestetty, mutta laajat sotaharjoitukset ovat jääneet viime vuosina vähiin.

Panssariprikaatin vastuulla järjestettävään Wanajaan osallistuu parituhatta sotilasta, ja huomattava osa noin 1 300 reserviläisestä pääsee ensimmäistä kertaa harjoittelemaan toimintaa, johon se on sodan ajan joukoissa sijoitettu.

Puolustusvoimat on kouluttanut parhaimmillaan 2000-luvulla vuosittain parhaimmillaan yli 35 000 reserviläistä. Tuo kymmenen vuoden takainen luku on jäänyt viime vuosina kaukaiseksi tavoitteeksi, kun säästöt ja organisaatiouudistukset ovat syöneet kertausharjoitukset lähes täysin. Parina viime vuonna kertaamassa on käynyt alle 5 000 sotilasta, mikä on aivan liian vähän.

Suomen maanpuolustus perustuu edelleen yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisarmeijaan, joka ei pysy mitenkään toimintakykyisenä ilman määräajoin toistuvia ja riittävän laajoja harjoituksia.

Puolustusvoimauudistuksessa armeijan pelimerkkejä on pantu uuteen järjestykseen. Nyt on vihdoin vuorossa kertausharjoitusten palauttaminen niille kuuluvaan asemaan.

Ensi vuonna on tarkoitus kutsua kertaamaan 18 000 reserviläistä. Se on toivottu käänne, mutta vaatii ehdottomasti jatkoa myös tulevina vuosina, jos reservin valmiutta ei haluta tieten tahtoen edelleen laskea.

Jo tapahtuneita vahinkoja on mahdoton paikata. Koulutusvelka, jokainen pitämättä jäänyt kertausharjoitus, on jättänyt vääjäämättä jälkensä joukkojen toimintakykyyn.

Harjoituksia tarvitaan, jotta reserviläiset pysyisivät kärryillä puolustusvoimien teknisestä kehityksestä ja taistelutapojen muutoksista.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK on järjestänyt reservin koulutusvajetta paikanneita vapaaehtoisia kursseja, joiden tarve on ollut ilmeinen. Varsinaisia kertausharjoituksia ne eivät kuitenkaan ole korvanneet, eivätkä korvaa. Henkilökohtaiset taidot ovat vain osa reserviläisten osaamista.

Vasta laajoissa yhteistoimintaharjoituksissa päästään varsinaiseen asiaan: valmistautumaan tositoimiin riittävän isoilla kokoonpanoilla.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg luonnehti puolustusvoimien lähiaikojen tulevaisuutta 210. Maanpuolustuskurssien avajaisissa: ”Harjoittelua maalla, merellä ja ilmassa tehostetaan. Palkattu henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset pääsevät jälleen täysillä harjoittelemaan ydintehtäviään”.

Toivottavasti kenraali Lindberg ei lupaillut liikoja arvovaltaisille maanpuolustuskurssin jäsenille.

Valmiudesta ei pidä tieten tahtoen tinkiä, ei varsinkaan keskellä eurooppalaista turvallisuuspoliittista murrosta. Näin on riippumatta Suomen mahdollisesta liittoutumisesta ja tarpeellisista kalustohankinnoista.