Pääkirjoitukset

Reserviläiskirjeet ovat täyttäneet tehtävänsä

Viimeisetkin peräti noin 900 000 reserviläiskirjeestä kolahtavat näinä päivinä postiluukkuihin tai sujahtavat laatikkoihin. Voidaan jo sanoa, että kirjeet ovat täyttäneet tehtävänsä. Kirjeistä ja yleisesti maanpuolustuksesta on käyty poikkeuksellisen vilkasta keskustelua.

Armeijalla on suomalaisille väliä, eikä pelkästään siitä syystä, että pohjan perillä elettäisiin turvattomuuden vallassa.

Puolustusvoimat on osa suomalaista avointa yhteiskuntaa, mikä on hyvä kerrata julkisesti aivan kuin reserviläisten sotilastaitonsa.

Myös väärää tietoa ja tahallisiakin virhetulkintoja on ollut esillä. Reserviläiskirje on ollut siitä huolimatta armeijalle tiedotusvoitto.

Vielä kirjeiden lähettämispäätöstä tehtäessä vuonna 2013 ei ollut tietoa Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristymisestä. Suomesta lähti sattuman kautta juuri nyt maailmalle viesti, jonka mukaan täällä ei olla luopumassa eurooppalaisittain edelleen vahvasta reserviläisarmeijasta.

Vuoden vaihteessa tuli voimaan suuri puolustusvoimauudistus. Kun palikat järjestellään uudelleen, on ainutlaatuisen hyvä hetki kertoa asioista myös yksittäisille reserviläisille.

Vuoden 2010 Siilasmaan työryhmä puolusti vahvasti asevelvollisuusjärjestelmää. Samalla puolustusvoimia kehotettiin pitämään paremmin yhteyttä reserviinsä, jottei se joutuisi tuuliajolle. Pitkä ja onneksi päättynyt hiljaisuus kertausharjoituksissa on käytännössä tarkoittanut juuri sitä.

Jos reserviläisellä ei ole kosketuspintaa joukkoonsa ja tehtäväänsä siinä, ei seurauksena voi olla muu kuin vieraantuminen molemmista.

Vaikka reserviarmeijan vahvuutta on huomattavasti pienennetty, se on silti vahvuudeltaan yhä noin 230 000. Sen kokoinen joukko reserviläisistä sai kirjeessä tiedon sijoituksesta johonkin joukkoyksikköön. Valtaosa on joutunut tyytymään johonkin muuhun vaihtoehtoon.

Asevelvollisuus on suomalaisittain henkilökohtainen asia. Sitä osoittaa myös pettymys, jota jotkut reserviläiset ovat kokeneet, kun sodanaikaista tehtävää ei enää löydykään.

Moniin sodan ajan tehtäviin vaaditaan nuorten miesten ja naisten kuntoa sekä etenkin tuoretta osaamista. Varttuneemmalle väelle on kuitenkin runsaasti muita tärkeitä tehtäviä. Suomen vahvuus on edelleenkin se, että mahdollisuus asepalvelukseen koskee koko kansaa.

Päivän lehti

1.4.2020