Pääkirjoitukset

Riitely uhkaa kaupungin kehitystä

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Ainakin sen pitäisi olla.

Politiikan teko perustuu aatteisiin. Niin kunnissa kuin valtakunnan tasollakin erilaisten poliittisten ideologioiden edustajat hallitsevat yhteistyössä.

Onnistumiseksi tarvitaan kompromisseja. Kukaan ei yleensä saa tahtoaan sellaisenaan läpi, vaan sopua pitää etsiä neuvottelemalla. Tarvitaan ainakin jonkinasteista luottamusta kumppaneihin.

Hämeenlinnassa kunnallinen päätöksenteko näyttää nyt olevan historiallisessa umpikujassa. Lähes sekasortoisessa tilanteessa ryhmien keskinäistä luottamusta ei ole.

Syksyn kuntavaaleissa perussuomalaiset saavuttivat kymmenen valtuuston 59 paikasta. Neljän puolueen – perussuomalaisten, keskustan, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien – solmima tekninen vaaliliitto, Pro Hämeenlinna, takasi varsinkin perussuomalaisille kattavan edustuksen luottamuselimiin.

Lisäksi vanha SDP:n ja kokoomuksen valta-akseli kaventui jonkin verran, mutta säilytti kuitenkin vankan enemmistön valtuustossa.

Kaupunkilaiset odottivat mielenkiinnolla, millaiseksi päätöksenteon ilmapiiri muodostuu, kun mukana on paljon uusia vaikuttajia.

Varmasti ainakin Pro Hämeenlinnaan kuuluvien puolueiden äänestäjillä on odotuksia siitä, että päätöksenteko muuttuu yhä avoimemmaksi.

Osa kaupunkilaisista ja myös päättäjistä on kokenut, että päätöksiä on tehty pienessä, johtavien demarien ja kokoomuslaisten piirissä.

Nyt niitä ei tunnu syntyvän ollenkaan ilman poliisin tai hallinto-oikeuden tutkintaa ja harkintaa.

Päätöksenteon avoimuudessa on aina parantamisen varaa. Niin paljon ei tiedoteta, varsinkaan päätöksiä valmisteltaessa, että se olisi liikaa. Tässä myös Hämeenlinnan vanha valta-akseli saa mennä itseensä.

Kuitenkin alkuvuodesta on ollut pettymys seurata päätöksenteon taapertamista. Julkista keskustelua on käyty paljolti asian vierestä. On jumiuduttu nippeleihin.

Tämä on huolestuttavaa, sillä lähiaikoina pitää valmistella ja tehdä äärimmäisen tärkeitä, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Siihen liittyy maakunnalle elintärkeänä kysymyksenä keskussairaalan tulevaisuus.

Kaupungin ja myös sairaanhoitopiirin talous pitäisi saattaa kestävälle pohjalle. Uuden kaupunginjohtajan valinta on edessä. Lisäksi pitää antaa suuntaviivat tärkeän Etelärannan alueen kehittämiselle sekä maankäyttöstrategialle laajemminkin.

Tänään Hämeenlinnan valtuustoryhmät istuvat saman pöydän ääreen miettimään, miten tästä eteenpäin. Onko kaksi kuukautta sitten hyväksytystä valtuustosopimuksesta enää ohjaamaan valtuuston työskentelyä?

Kaupungin kehittämiselle on ehdottoman välttämätöntä, että yhteinen sävel löytyy. Talouden taantuma kurittaa kuntia vielä pitkään. Keskinäiseen kärhämöintiin ja sen jumiuttamaan päätöksentekoon ei vain ole varaa.