fbpx
Pääkirjoitukset

Rikoksen tunnustamisesta voi palkita

Tulisiko rikollinen palkita, jos hän tunnustaa tekonsa ja auttaa poliisia rikoksensa selvittämisessä? Tähän kysymykseen haetaan Suomessa nyt uutta vastausta, sillä oikeusministeriön esityksen mukaan rikoksen tunnustaneen rangaistusta voitaisiin alentaa.

Keskustelu on ollut tähän asti varsin vaisua, vaikka esitys tarkka punnitseminen on paikallaan. Suomalainen oikeusjärjestelmä ei ole mullistumassa, mutta esitys toisi toteutuessaan oikeuden jakamiseen uusia piirteitä.

Rangaistuksen keventäminen olisi mahdollista vain rikoksissa, joista tuomio olisi korkeintaan kuusi vuotta vankeutta. Äärimmäisiin tekoihin syyllistyvien tuomioihin ei siis ole odotettavissa lievennystä.

Oikeusministeriön avaus hakee mallia maailmalta. Yhdysvalloissa oikeuden toteutumisessa ovat hyvinkin keskeisessä asemassa sekä syyllisen tunnustus että sen perusteella solmittavat sopimukset.

On syytä erityisesti korostaa, ettei Suomeen olla rakentamassa amerikkalaista oikeussysteemiä. Oikeusministerin esityksen perusvire on selkeästi eurooppalainen.

Tunnustuksen merkityksestä ja painoarvosta rangaistuksia jaettaessa on pohdittu asiantuntijoiden keskuudessa pitkään. Esityksen synty kertoo siitä, että aika on kypsä lain kirjoittamiseksi.

Millaisiin rikoksiin tuomion keventämisen soveltuisi? Listan kärkipäässä ovat varmasti poliisia kaiken aikaa enemmän työllistävät talousrikokset.

Talousrikosten tutkinnassa tekoihin sekaantuneiden avulla voisi olla hyvinkin huomattava merkitys lopputulokselle. Tämän sarjan rikokset perustuvat rahan liikuttamiseen verkostoissa, joiden tutkiminen vie aikaa ja syö näin viranomaisten voimavaroja.

Parhaassa tapauksessa rikoksiin syyllistyneiden apu voisi olla tutkijoille jopa korvaamatonta. Kuinka usein, sitä on vaikea ennustaa. Osa tekijöistä varmasti vaikenee ja laskee, etteivät tutkijat pääse millään keinolla selville koko totuudesta.

Tunnustuksen arvostamisesta voisi olla apua myös huumerikoksien selvittämisessä. Tuomiolle joutuvat usein pienet tekijät, huumekauppaa rahoillaan pyörittävät isot tekijät jäävät sen sijaan usein rangaistuksetta.

Tässä tapauksessa rikollisten suita tukkii kuitenkin pelko: isoilla tekijöillä on paitsi rahaa myös keinot kostaa niille, jotka ovat yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Oikeusministeriön esitystä on vastustettu myös sillä perusteella, että rikollisia ollaan jakamassa oikeudenjaossa kahteen leiriin ja näin eriarvoisuus olisi valtaamassa alaa.

Tulkinta on erikoinen, sillä juuri tämähän on esityksen perimmäinen idea! Joka auttaa viranomaisia rikosten tutkinnassa, palkitaan ja joka ei, hän jää palkinnotta. Tässä haetaan eriarvoisuutta, jos asia halutaan näin nähdä.

Päämääränä ei ole tietenkään rangaistusten kevennysautomaatti: oikeuden on tässäkin asiassa käytettävä harkintavaltaansa.

Eduskunta ottanee lakiin myönteisen kannan. Tärkeää on pitää huolta siitä, että lain sisältö vastaa maan oloja ja tarpeita.

Menot