Pääkirjoitukset

Robottien vallankumous jää suunpieksännäksi

Robotit muuttavat työntekoa, mutta eivät tarjoa äkkimullistusta. Vanhoja ammatteja voi kadota ja myös uusia nousta.
Robotti päihittää ihmisen nopeudessa ja tarkkuudessa vain muuttumattomissa ja monotonisissa työtehtävissä. Kuvassa hitsausrobotti Steran Tammelan tehtaalla.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuore selvitys arvioi, että robotiikka tuo ensi vuosikymmenellä kansantuotteen kasvuun puolen prosentin vuosittaisen lisäyksen.

Kansantuote kasvaa perusuraa enemmän, kun robotiikka ja automatiikka nostavat työn tuottavuutta eri teollisuuden aloilla.

Suomen teknisteolliset alat, jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla, vaativat automaation, robotiikan, tekoälyn ja digitalisaation hallitsemisesta ja edistämistä.

Kehitystä on turha pelätä tai varsinkaan jarruttaa. Automaation lisääntyminen on kuitenkin verraten hidasta.

Yhteiskunnan toimijat ja yritykset ottavat automatisaatiota käyttöön vain sitä mukaa, kuin siitä on selvästi hyötyä ja se on taloudellisesti järkevää. Riskejä kaihdetaan.

Robotiikka tekee hiljalleen tuloaan myös terveydenhuoltoon, mutta siitä ei ole vuosikymmeniin vielä ihmisälyn haastajaa vuorovaikutteisessa potilastyössä.

Työllisyys voi Suomessa robotiikan ansiosta kasvaa, mutta eri aloilla tilanne vaihtelee.

Robotisoitumisen repivimmät uhkakuvat eivät varmasti toteudu mutta eivät ne ruusuiset visiotkaan.

Teknologinen kehitys on taloushistoriamme aikana luonut enemmän työpaikkoja kuin tuhonnut niitä.

Pelkoja työpaikkojen häviämisestä pitäisi hälventää entisestään se, ettei kaikkea työtä voi automatisoida eikä ihmistä voi kone täysin syrjäyttää.

Ammattien sisältökin muuttuu, kun osan tehtävistä tekee robotti ja osan ihminen. Robotisoituminen synnyttää myös uusia töitä.

Roboteilla pystytään nopeudellaan korvaamaan lähinnä yksittäisiä rutiininomaisia kokoonpano- ja lajittelutöitä erittäin säännöllisissä ympäristöissä eikä niinkään kokonaisia ammatteja, joihin kuuluu monia työtehtäviä.

Robotti jää ihmiseen vertailtuna toiseksi, koska sillä ei ole luovaa päätöksentekoa, ihmisen tilannetajua, ongelmanratkaisukykyä, viestintätaitoja eikä päättelykykyäkään. Ainakaan vielä pitkään aikaan.

Ihmisiä tarvitaan edelleen hahmottamaan ja näkemään kokonaisuuksia, luomaan uutta ja myös johtamaan.