Pääkirjoitukset

Ruokaa ei ole järkeä heittää roskiin

Vaajakummun koulu Jyväskylän Vaajakoskella on edelläkävijä järjenkäytössä. Koulusta myydään muutoin roskiin päätyvää kouluruokaa ulkopuolisille nimelliseen puolentoista euron hintaan annokselta.

Kokeilusta on innostuttu myös Hämeenlinnassa. Kaupungin perusasteen koulujen ja lukioiden lounastarjoilusta vastaava Linnan Ateria selvittää parhaillaan vastaavan toiminnan aloittamista.

Jyväskyläläisten idea on mainio ja siihen kannattaa suhtautua avoimesti.

Ruuan roskiin heittämisen yhteiskunnassa on hyvä palata edes vähän perusasioihin.

Ruokaa sanotaan kalliiksi, mutta todellisuudessa se taitaa olla edelleenkin liian halpaa. Jokainen 5,4 miljoonasta suomalaisesta heittää vuosittain roskiin 27 kiloa ruokaa, mikä tekee yhteensä 153,9 miljoonaa kiloa. Joka kymmenes peruna heitetään jätehuollon huoleksi.

Kouluruuasta jää Hämeenlinnassa syömättä noin 10 prosenttia. Isoimmissa kouluissa hävikkiä kertyy siten useita kymmeniä annoksia päivittäin. Se kaikki on haaskausta.

Läheskään kaikki koululaiset eivät syö kouluruokaa. Nirsoilu kukoistaa.

Yläkoululaisista heitä on kouluterveyskyselyjen mukaan jopa neljännes. Kaikkia varten ruokaa pitää kuitenkin varata, joten hävikki on osittain väistämätöntä.

Kouluissa vaaditaan ruuan myymiseksi käytännön järjestelyjä, mutta ne ovat tuskin ylivoimaisia.

Elintarviketurvallisuudesta on pidettävä kiinni, mutta säännöksissä ei saisi silti sortua mielettömyyksiin.

Kerran tarjolla linjastossa oltuaan ruoka muuttuu elintarvikejätteeksi, vaikka se olisi kiikutettu pikimmiten kylmäsäilytykseen. Kokeiluissakin ruokaa saa koulusta myydä vain samassa yhteydessä, kun koululaiset käyvät syömässä.

Kouluruuan myynnissä on kysymys periaatteesta ja koulujen sosiaalisesta vastuusta. Jo nyt Hämeenlinnassa ikäihmiset voivat käydä joissakin kouluissa syömässä, eikä se ole keneltäkään pois.

Matkailu- ja ravintolapalveluita edustavan MaRan kannanotto kouluruuan myyntiin on pahanlaatuista ylireagointia.

MaRa väittää, että ravintolat joutuisivat vaikeuksiin, kun niiden asiakkaat vaihtaisivat halpaan kouluruokailuun.

Kouluista ei tietenkään ole tulossa ravintoloita. Joka näin kuvittelee, osoittaa oman vieraantumisensa suomalaisesta elämänmenosta.

Samoin perustein voisi vastustaa ruuan myymistä vähittäiskaupoissa, koska kotona syöminen on vakava vaihtoehto ravintolaillalliselle.

Jos Vaajakummun koulusta myydään tavallisille jyväskyläläisille kymmenkunta nakkikastikeannosta, on vaikea kuvitella, miten ne muka nakertaisivat Jyväskylän ravintoloiden liikevaihtoa ja työllisyyttä.

Paras tilanne kouluruokailussa on se, että ruoka loppuu kesken. Silloin perusruuan kuten perunankin arvostus voi lisääntyä.

Päivän lehti

26.1.2020