Pääkirjoitukset

Ruotsi haikailee asevelvollisuutta

Ruotsissa on hallituksen vaihtumisen myötä virinnyt vilkas keskustelu yleisen asevelvollisuuden palauttamisesta. Vaalivoittajan, pääministeri Stefan Löfvenin johtama sosiaalidemokraattinen puolue ei ole koskaan kannattanutkaan pelkkää ammattiarmeijaa. Tästä huolimatta naapurimaan puolustus on neljän vuoden ajan ollut yksinomaan ammattisotilaiden vastuulla, kun edellinen porvarihallitus lopetti asevelvollisuuden.

Päätöksen jälkeen moni varuskunta suljettiin ja niiden kaikki materiaali ja kalusto aseita lukuun ottamatta myytiin pois. Päätöstä tehtäessä uskottiin, ettei pelkkä armeijan miesvahvuus, vaan sen tekninen taso ja ammattisotilaiden osaaminen takaavat alueellisen koskemattomuuden. Kriisitilanteessa arvioitiin saatavan 50 000 sotilaan, teknisesti korkeatasoisesti varustettu armeija kokoon.

Nyt valtaosa Ruotsin puolueista on kuitenkin tullut toisiin aatoksiin ja on ainakin valmis selvittämään asevelvollisuuden palauttamista. Niin suurta ratkaisua ei tietenkään tehdä kovin kevein perustein. Paluuta vanhaan järjestelmään vaikeuttaa myös se, että samalla edellisen hallituksen puolueet myöntäisivät tehneensä suuren virheen lopettaessaan yleisen asevelvollisuuden.

Muutamat tuoreet kokemukset ovat osoittaneet, ettei Ruotsikaan ole sotilaspoliittisesti mikään lintukoto, järkkymättömän rauhan saareke Natoon kuuluvan Norjan ja liittoutumattoman Suomen välissä. Luottamus palkka-armeijan kykyyn on horjunut jo pariin kertaan.

Pari vuotta sitten pääsiäisenä vapaapäiviä viettäneet ilmavoimien lentäjät eivät olleet ollenkaan tehtäviensä tasalla, kun venäläiskoneet koukkivat Itämeren yllä ja loukkasivat Ruotsin ilmatilaa. Lokakuun puolivälissä Tukholman saaristossa oli käynnissä massiivinen operaatio, kun laivasto ja ilmavoimat yrittivät ottaa selkoa mahdollisesti vedenalaisesta toiminnasta. Mitään konkreettista todistetta ei lopulta löytynyt, mutta kalvava epäily jäi kaihertamaan ruotsalaisten mieliä.

Venäjän sotilaallinen aktivoituminen ja suoranainen uho Ukrainan kriisin myötä ovat lietsoneet pelon ilmapiiriä koko Euroopassa: usko ikuiseen rauhaan horjuu. Puhutaan jo kylmän sodan paluusta ja keskustelua puolustuspolitiikasta käydään monessa maassa.

Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannatus on viime kuukausina kasvanut ja tällä hetkellä sen kannattajia on 37 prosenttia eli enemmän kuin vastustajia. Yleisen asevelvollisuuden palauttaisi jo 54 prosenttia ruotsalaisista.

Tällaisessa mielipideilmastossa uuden hallituksen on varsin helppoa käynnistää laaja selvitystyö. Siihen sisältyvät asevelvollisuuden ohella sotilaallinen yhteistyö Suomen kanssa ja ehkä myös Nato-jäsenyys, vaikka se juuri nyt nähdään Ruotsissakin tarpeettomaksi.

Suomen poliittinen johto on syksyn mittaan väläytellyt muutaman kerran yhteistyöhaluaan muun muassa meri- ja ilmavalvonnassa. On selvää, että Suomessa seurataan erityisen tarkasti länsinaapurin puolustuspoliittisia linjauksia, joiden vaikutukset heijastuvat tavalla tai toisella myös meille.