Pääkirjoitukset

Ruotsista vankka tuki puolustusyhteistyölle

Euroopan uusi turvallisuuspoliittinen arkkitehtuuri hakee kaiken aikaa muotojaan. Taannoinen Krimin miehitys, Ukrainan edelleen jatkuva kriisi sekä Venäjän, mutta myös läntisen puolustusliiton Naton aktivoituminen Euroopassa ohjaavat poliittista keskustelua ja kenties jossakin vaiheessa myös päätöksentekoa pohjolassa.

Talven mittaan moni Itämeren rantavaltioiden poliitikko on puhunut rohkaisevaan sävyyn pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä. Puhujia ei ole häirinnyt edes se, etteivät Ruotsi ja Suomi kuulu Norjan, Tanskan ja Baltian maiden tapaan Natoon.

Tuorein analyysi tulee Ruotsista. Lännen Median kyselyssä, joka julkaistiin tiistaina muun muassa Hämeen Sanomissa, ruotsalaispoliitikot haluaisivat yhteisen rajavalvonnan ja kuusi kymmenestä haluaisi solmia Suomen ja Ruotsin välille puolustusliiton. Ruotsalaispoliitikot pitävät hyvin mahdollisena, että Baltiassa syttyy sota, eivätkä he peittele näkemystään, että Venäjä on merkittävä uhka koko maanosan rauhalle.

Vastaajat edustavat Ruotsin keskeisiä puolueita ja puoluekannasta riippumatta juuri Suomi nähdään parhaaksi yhteistyökumppaniksi. Sen sijaan Nato-jäsenyydelle ei ole yhtä laajaa kannatusta, 38 prosenttia ruotsalaispoliitikoista on Nato-jäsenyyden kannalla.

Suomessa käydään parhaillaan hallitusneuvotteluja, ja niiden yhteydessä määritellään maan turvallispoliittinen linja seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vaikka tietoja neuvottelujen yksityiskohdista on tullut julkisuuteen niukasti, tulevan päähallituspuolueen keskustan lehti Suomenmaa julkaisi tiedon, että Nato-kirjaus lievenee nykyisestä, jonka mukaan hallitus ei hae jäsenyyttä.

Jo vaalien alla puolueet olivat lähes yksituumaisia, ettei etukäteen ole viisasta sulkea pois mitään puolustuspoliittista ratkaisua. Tämä ajatus on tulossa myös hallitusohjelmaan. Se ei tarkoita hakemusta Naton jäseneksi, mutta ei sulje tätä mahdollisuutta ulkopuolellekaan.

Poliittinen maaperä Suomen ja Ruotsin varsin pitkälle menevälle puolustusyhteistyölle on muokkautunut otolliseksi. Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen työryhmän esitykset pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämiseksi odottavat enää hallitusten virallisia esityksiä ja niiden hyväksymistä Ruotsin ja Suomen eduskunnissa.

Päivän lehti

29.3.2020