Pääkirjoitukset

Säästöpankit fuusiovuorossa

Suomalaisen pankki- ja rahoituskentän murros jatkuu. Maanantaina ilmoittivat fuusiosta parkanolainen Oma Säästöpankki ja hämeenlinnalainen Kantapankki. Niiden yhteinen tase on 930 miljoonaa euroa, asiakkaita noin 60 000 ja konttoreita 24. Henkilöstöä uudella pankilla on noin 150 ja sen toimialueena ovat osa Kanta-Hämettä, Pirkanmaata ja Etelä-Pohjanmaata.

Paikallisuus, jota säästöpankit osuuspankkien tapaan ovat toistuvasti korostaneet, ei sittenkään riitä kantamaan pankkeja muuttuvassa rahoitusmaailmassa. Euroopan unionin säätämä ja joidenkin eurooppalaisten pankkien hallitsemattomien riskien otosta johtuva pankkisääntely heijastuu myös Suomeen. Näin siitä huolimatta, että 1990-luvun pankkikriisin jälkeen suomalaispankit eivät ole syyllistyneet holtittomaan lainanantoon. Päinvastoin, niitä on ajoin moitittu jopa ylivarovaisiksi varman päälle pelaajiksi. Lama kuritti ja lama myös opetti.

Pankkisääntely tuo uusia velvoitteita muun muassa pankkien vakavaraisuuteen sekä luottojen ja talletusten suhteeseen ja laatuun. Pankkien on kyettävä hankkimaan talletusten lisäksi ulkopuolista rahoitusta eikä se enää onnistu, jos tase ei ole miljardiluokkaa.

Uuden säästöpankin juuret ovat pienissä, kuntakohtaisissa pankeissa, jotka eivät ankarasta painostuksesta huolimatta liittyneet 1980-luvun loppupuolella aluesäästöpankkeihin. Ne kuitenkin pelastuivat pankkikriisistä, joka pyyhkäisi aluesäästöpankit keskuspankkeineen mennessään.

Hämeenlinnalainen Kantasäästöpankki Oy on Hauhon ja Rengon säästöpankkien yhteenliittymä ja työn jatkaja. Ne ovat hiljalleen kasvaneet ulos alkuperäisistä kotikunnistaan ja onnistuneet vankistamaan asemiaan kovassa pankkikilpailussa. Tietä on tasoittanut liikepankkien Nordean ja Danske Bankin päätökset karsia ankarasti konttoriverkostoaan, jolloin kenttä etenkin pienillä paikkakunnilla on jäänyt osuuspankeille ja säästöpankeille. Vaikka pankkiasiointi on suurelta osin siirtynyt tietoverkkoihin, konttoreilla ja henkilökohtaisella palvelulla on edelleen oma merkityksensä.

Maanantaina julkaistu säästöpankkifuusio asettaa Lammin säästöpankin mielenkiintoiseen tilanteeseen. Se on toistaiseksi jäämässä fuusion ulkopuolelle. Osuuspankkileiristä omille teilleen vuonna 1997 lähteneet paikallisosuuspankit, koivunlehtipankit, joutuvat nekin pian asemoimaan itsensä uudelleen muuttuvaan tilanteeseen. Rankimmat uudistukset astuvat voimaan vuoden 2015 jälkeen. Pientenkin suomalaispankkien on täytettävä kaikki EU:n pankkeja koskevat määräykset.

Asiakkaan näkökulmasta säästöpankkien fuusio varmistaa ajanmukaisen palvelutarjonnan ja kilpailun jatkumisen vähintään vireänä. Uusi pankki on ainakin Kanta-Hämeessä rakennettu haastamaan ensi vuoden alussa syntyvä Etelä-Hämeen osuuspankki.

Pankkikriisin jälkeen hahmottunut suomalainen pankki- ja vakuutuskenttä on taas liikkeessä. Kehitys vie kohti entistä suurempia kokonaisuuksia, voidaan puhua jo maakunnallisista finanssitavarataloista, jotka tukeutuvat valtakunnallisiin yhteenliittymiin.

Päivän lehti

1.6.2020