Pääkirjoitukset

Sähköä tarvitaan lisää

Energian kulutus on kääntynyt Suomessa laskuun ja ennusteet osoittavat, ettei kulutus kasva jatkossakaan merkittävästi.

Sähkön kulutus kuitenkin kasvaa. Sen lisäksi, että tarvitsemme uusia voimaloita kasvavan sähköntarpeen tyydyttämiseen, tarvitaan myös kapasiteettia poistuvan sähköntuotannon tilalle.

Kymmenen vuoden kuluttua sähköä tuotetaan Suomessa noin 16 000 megawattia vuodessa. Jos ei uusia voimaloita rakenneta, putoaa tuotanto 25 vuodessa runsaan neljänneksen.

Käytännössä vajeen täyttäminen tarkoittaa noin neljän Olkiluoto kolmosen verran uutta sähkönvalmistuskapasiteettia.

Suomen ilmasto- ja energiastrategian päivittäminen on loppusuoralla. Iso kysymys kuuluu, miten vaje täytetään niin, että tuotantotavat sopivat kunnianhimoisiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiimme.

Kioton sopimuksen mukaan hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää vuosikymmenen loppuun mennessä vuoden 1990 tasoon.

Suomessa on suunnitteilla ydinvoimaloita kaksin kappalein, Olkiluotoon TVO:n neljäs yksikkö ja Pyhäjoelle Fennovoiman laitos.

Ydinvoima ei tuota hiilidioksidipäästöjä, joten tuottomuoto sopii hyvin ilmastollisiin tavoitteisiimme.

Eri asia on, ryhdytäänkö suunnitelmista käytännön tekoihin. Uudet turvallisuusmääräykset ovat nostaneet laitosten hintaa kymmenillä prosenteilla. Kaiken lisäksi sähkön hinta laskee jatkuvasti.

Energiateollisuuden laskelmien mukaan nykyiseen sähkön hintaan pitäisi saada parinkymmenen prosentin korotus, jotta sähkön tuottaminen ydinvoimalla kannattaisi.

Kaiken lisäksi pohjoismaisesta sähköpörssistä voi ostaa sähköä vielä kymmenisen prosenttia Suomen hintoja halvemmalla.

Asiantuntija-arvioiden mukaan mitkään merkit eivät viittaa siihen, että sähkön hinta olisi nousussa edes pitkällä aikavälillä.

Halpa hinta hidastaa myös muihin tuottomuotoihin investoimista.

Fennovoiman hanke Pyhäjoelle koki pahan kolauksen, kun kolmanneksen omistusosuudella mukaan lähtenyt saksalainen Eon luopui hankkeesta. Saksalaisyhtiön osuuden ostajaa ei ainakaan toistaiseksi ole ilmaantunut.

Fennovoiman projektia rasittaa myös infrastruktuurin puuttuminen. Yhden ydinvoimalan rakentaminen umpimetsään maksaa merkittävästi enemmän kuin toisen tai kolmannen yksikön rakentaminen alueelle, jossa infra voimalalle on jo kutakuinkin valmiina.

Vaikka Olkiluotoon suunniteltu yksikkö olisi jo neljäs, riittää siinä monia ongelmia sähkön alhaisen hinnan lisäksi.

Rakenteilla olevan kolmannen yksikön valmistumisaika venyy kaksinkertaiseksi alkuperäisestä.

Lisäksi laitostoimittaja ja tilaaja riitelevät viivästyksistä oikeudessa.

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian päivittämisen tuskan voi ymmärtää, koska säästöillä tai vaihtoehtoisilla tuottomuodoilla ei kahden ydinvoimalan kapasiteettia täytetä.

Päivän lehti

31.3.2020