Pääkirjoitukset

Sähköjen katketessa on myöhäistä varautua

Keskiviikon talvimyrsky muistutti kouriintuntuvasti sähkön merkityksestä ja kotivaran tarpeellisuudesta. Kun sähköt katkeavat, on myöhäistä miettiä varautumista.
Myrskyt koettelevat sähköverkkoa Suomessa. Kuva: Timo Marttila
Myrskyt koettelevat sähköverkkoa Suomessa. Kuva: Timo Marttila

Pahimmillaan lumimyräkkä pimensi Suomessa liki 65 000 taloutta. Kanta-Hämeessä oli tuhansia sähköttömiä talouksia, joista osalla sähköttömyys jatkui torstaina.

Nyky-yhteiskunta on rakentunut sähkön varaan. Jos katko kestää vähänkin pitempään, alkavat vaikeudet.

Varautumisessa pitää ottaa huomioon se, että sähkökatkojen ennakoidaan yleistyvän.

Kevyen pakkaslumen sijaan tulevaisuudessa on luvassa yhä useammin myrskypuhureita ja loskalunta, joka taivuttaa puiden oksia ja latvoja sähkölinjojen päälle.

On syytä toivoa, että sähkökatkokset saavat kansalaiset ja viranomaisetkin miettimään vielä poikkeusolosuhteisiin varautumista.

Opin sijaan tapaninpäivän myrsky, joka koetteli seutukuntaa pitkään 2011, on monille pelkkä haalea muisto.

Varsinkaan maaseudulla ei ole luottamista siihen, että sähköä tulee aina sähkörasiasta, vettä juoksee hanasta ja puhelinyhteydet maailmalle pelaavat.

Suomen sähköturvaa parannetaan myös lain voimalla. Sähköyhtiöiden pitää rakentaa entistä säävarmemmat sähköverkot vuoteen 2028 mennessä.

Sähköjen siirto maakaapeleihin kestää eikä harvaan asutuilla alueilla sähkölinjojen kaapelointi tule edes kysymykseen.

Sähkön toimitusvarmuudessa on Suomessa parannettavaa, kun vanhoja hiilivoimaloita on suljettu eikä niitä ole vastaavasti korvattu uusilla voimaloilla.

Tuulivoimaloista ei ole apua paukkupakkasilla. Suomi on tällöin riippuvainen tuontisähköstä.

Varmaa sähköturvan parantamisessa on vain se, että lasku tulee kuluttajalle.

Hallitus on luvannut selvittää mahdollisuudet hillitä sähkön siirtohinnoittelua, jonka nousu on herättänyt kansalaisissa kipinöintiä. Hallitus mielii myös edistää kysyntäjouston kannustimia esimerkiksi dynaamisella sähköverotuksella.

Sähköverotuksella on merkitystä. Verojen osuus sähkön kokonaishinnasta vaihtelee kolmanneksesta liki puoleen.

Säävarmuus toki maksaa, mutta siirtohinnoittelu ei saa olla sähköyhtiöille rahantekoautomaatti.

Päivän lehti

25.2.2020