Pääkirjoitukset

Sähkökatkoista eroon maakaapelein

Suomalaiset ovat saaneet tarpeekseen pitkistä ja arkielämää oikeasti haittaavista sähkökatkoksista. Maan hallitus esittääkin lainsäädäntöä, jolla sähköyhtiöt velvoitetaan parantamaan tuntuvasti sähkön jakeluvarmuutta. Niiden on rakennettava verkkonsa niin, etteivät myrskyt ja runsaslumiset talvet aiheuta enää pitkiä katkoksia. Ilmajohdot vaihdetaan maakaapeleihin.

Asemakaava-alue ei saisi olla kuutta tuntia pidempään ilman sähköä ja haja-asutusalueella häiriön ylärajaksi ollaan säätämässä 36 tuntia, joka on sentään puolitoista vuorokautta. Nykyaikaisessa kotitaloudessa se on piinallisen pitkä aika ilman sähköä.

Sähkökatkokset on sälytetty poikkeuksetta luonnonvoimien piikkiin, rajut myrskyt ja puustoa kaatavat runsaat lumet rikkovat maastoon vedettyjä linjoja. Muutoksia ja häiriöalttiuden näkökulmasta valitettavasti huonompaan suuntaan on tapahtunut myös sähköverkkojen omistusoloissa. Vielä parikymmentä vuotta sitten ne olivat paikallisten pienten yhtiöiden omaisuutta ja vastuulla. Huoltohenkilöstö oli aina lähietäisyydellä ja se tunsi linjat läpikotaisin.

Nyt verkkojen omistajat ovat suuria, muun muassa sijoitusyhtiöitä, jotka ovat ulkoistaneet verkon huoltotyöt. Ammattitaitoisia linja-asentajia ei ole joka pitäjässä, vaan korjaustöihin haalitaan väkeä vahingon tapahduttua joskus hyvinkin kaukaa.

Monet yrittäjät ja maatilat, mutta myös kotitaloudet ovat vahingoista viisastuneina hankkineet aggregaatin, joka tuottaa sähköä kaikkein välttämättömimpään tarpeeseen. Etenkin lypsykarjatilat ja broilerikasvattamot sekä suuret sikalat ovat kovin haavoittuvia, jos sähkökatkokset kestävät vaikka vain muutaman tunnin ajan. Niiden varmistetussa sähköhuollossa kysymys on taloudellisten seikkojen ohella myös eläinten suojelusta.

Sähkön toimitusvarmuuden paranemisella on myös hintansa, maakaapelointi maksaa. Kun tavoitteena on, että vuonna 2025 kolme neljäsosaa sähköyhtiöiden asiakkaista saa virtansa maakaapelista, investoinnin hinta on tämänhetkisen hintatason mukaan 3,5 miljardia euroa. Laskun maksajakin on tiedossa. Se sälytetään jokaiselle sähkönkäyttäjälle kulutuksen mukaan. Jo ennestään kalliiseen sähkölaskuun on tulossa kymmenen prosentin korotus.

Kaapelointiurakka on vasta alussa. Harvaanasutuilla alueilla, Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Pohjanmaalla työtä ei ole juuri edes aloitettu. Kustannukset kohoavat, koska kuluttajia on kasvukeskuksiin verrattuna vähän ja asumusten välimatkat ovat paikoin hyvinkin pitkiä.

Tilanne on parempi maan eteläosissa ja suurissa kaupungeissa, joissa jo yli puolet sähköverkosta on kaivettu maan alle.

Häiriötön sähkön jakeluverkko on suomalaisessa kehittyneessä yhteiskunnassa välttämätön perushyödyke, jota ilman ei enää tulla toimeen. Täysin sataprosenttiseen toimitusvarmuuteen ei silti koskaan päästä, sillä laajassa maassa on alueita, joihin sähkö siirretään vastakin ilmajohtoja pitkin.