Pääkirjoitukset

Sanomalehdet muutosten edessä

Sanomalehtien julkaiseminen on ollut Suomessa hyvää bisnestä pitkään. Tulevaisuus ei näytä yhtä ruusuiselta. Talouden taantuma heikentää lähes kaikkien yritysten tuloksia, eikä nykytilanteesta voi vetää lopullisia johtopäätöksiä lehtien tulevaisuudesta.

Suunta on kuitenkin selvä. Verkon ilmaistarjonta haastaa sanomalehtien sisältöjä ja verkkomainonta kasvattaa koko ajan osuuttaan mainospotista.

Myös valtion sataprosenttisesti omistama Itella kilpailee entistä enemmän lehtien kanssa. Yhtiö on ryhtynyt painattamaan ja jakamaan mainoksia, joista osa oli ennen sanomalehtien sivuilla.

Lehtikustantajat vastaavat kiristyneeseen kilpailuun uudistamalla lehtiä, siirtämällä ilmaista verkkosisältöä maksulliseksi ja karsimalla kuluja. YT on tuttu kirjainyhdistelmä jokaisessa lehtitalossa. Kun väkeä on vähennetty, yhteistä sisältöä lehtien välillä on lisätty.

Ongelmana lehdillä ei ole niinkään lukijamäärä. Lukijamäärät eivät ole juuri vähentyneet, kun verkko- ja printtilukeminen lasketaan yhteen. Ongelma on se, ettei verkosta saada tuloja kuin marginaalisesti ja että tilausmyynti laskee tai junnaa paikallaan. Bannerimyynti paikallisen tarjonnan oheen ei toimi kuten mainonta perinteisessä sanomalehdessä. Lisäksi verkkojulkaisun tilaajia on vielä vähän. Valtaosa lehdistä tarjoaa verkkosisältöään ilmaiseksi.

Paikallisen verkkosisällön kaupallistamista haittaa se, että Yleisradio tarjoaa ilmaiseksi samaa paikallista sisältöä, mistä maakuntalehdet, kuten Hämeen Sanomat, ottavat maksun.

Samaan aikaan, kun Yleisradion rahoitusta lisätään, muun muassa ensi vuonna 12 miljoonaa euroa, sanomalehtien liikevaihto laskee. Lisärahoituksen turvin Yleisradio voi lisätä paikallista tarjontaa ja vaikeuttaa lehtien verkkojulkaisujen sisällön myyntiä.

Viime vuonna sanomalehtien tilauksille määrättiin yhdeksän prosentin arvonlisävero. Vero nousi tämän vuoden alussa prosentilla. Ilmoitustuloista lehdet ovat tähänkin asti maksaneet täyden arvonlisäveron.

Hallitus kaavaili, että valtio kerää lisätuloja tilausmaksujen arvonlisäverolla. Toisin on kuitenkin käynyt.

Valtion toimet ovat vaikuttaneet siihen, että alalta on lyhyessä ajassa hävinnyt tuhansia työpaikkoja ja kustantajien maksama yhteisöverotuotto on romahtanut tulosten luisuessa jyrkkää alamäkeä.

Kaavailtu verotuotto jääkin vahvasti miinusmerkkiseksi.

Sanomalehtien arvonlisävero ja Yleisradion tulo entistä voimallisemmin lehtitalojen kilpailijaksi ovat esimerkkejä siitä, miten hallituksen päätösten kokonaisvaikutuksia ei ole tutkittu.

Mediaa koskevat päätökset kuuluvat vähän samaan sarjaan kuin vientiteollisuudelle asetetut haittaverot.

Lisätuloja ei synny. Sen sijaan yritysten pako ulkomaille kiihtyy, työttömyys kasvaa ja verotulot vähenevät.