Pääkirjoitukset

Sekasorto voi johtaa kansanmurhaan

Kommunistisen pakkovallan varjo on ollut sukupolvesta toiseen hongkongilaisten yllä. Yhteisissä eduissa ja Kiinan maltin säilymisessä ovat eväät tilanteen rauhoittumiseksi.
Hongkongin kadut ovat muuttuneet taistelutantereiksi. Mellakkapoliiseja tukahduttamassa demokratiaa vaatineita mielenosoituksia viime maanantaina. Kuva: MIGUEL CANDELA
Hongkongin kadut ovat muuttuneet taistelutantereiksi. Mellakkapoliiseja tukahduttamassa demokratiaa vaatineita mielenosoituksia viime maanantaina. Kuva: MIGUEL CANDELA

Hongkong on valtavasti maantieteellistä kokoaan merkittävämpi niin taloudellisesti kuin maailmanpoliittisestikin. Viime viikkoina kärjistyneillä demokratiamielenosoituksilla on siten arvaamattoman iso merkitys.

Mielenilmauksia ei voi kuitata huliganismina tai maan sisäisinä asioina, joihin ulkovaltojen ei pidä puuttua, kuten Kiinan johto tiukasti vaatii.

Kiina on pitänyt vain noin puolen Hämeenlinnan kokoista (noin 1 000 neliökilometriä) aluetta hallinnassaan vuodesta 1997. Alkuperäisenä kantavana ideana oli ”yksi maa, kaksi järjestelmää”, jossa hongkongilaiset eivät onnekseen joutuneet kommunismin ikeeseen. Talousihmeen haluttiin jatkuvan.

Brittihallinnon jäljiltä alueelle jäi liberaali järjestelmä, jota kiinalaiset ovat pitäneet porttina maailmanvalloitukseensa. Kaikki ehti sujua erittäin pitkään hyvin, kun eri osapuolten edut ovat olleet pitkälle yhteneväisiä.

Juuri näissä yhteisissä eduissa ja Kiinan maltillisessa suhtautumisessa ovat eväät tilanteen rauhoittumiseksi.

Kiinan armeijan tankkien vyörymistä Hongkongin kaduille on pelätty, mutta vuoden 1989 Tiananmenin verilöylyn toistuminen on jäänyt onneksi kauhukuvaksi. Kiinalla on niin paljon hävittävää, että sen on säilytettävä kungfutselainen tyyneytensä.

Sekasorrossa on karmea kansanmurhaan ajautumisen riski, minkä takia jotakin ratkaisevaa pitää saada pikaisesti aikaan. Hongkongin aluejohtajan vapaat vaalit olisivat vastaus opiskelijoiden huutoon.

Kommunistisen pakkovallan varjo on ollut sukupolvesta toiseen hongkongilaisten yllä.

Erityisalueen kiistelty johto on pahassa raossa. Sen pitää vakuuttaa Kiina siitä, että kuri ja järjestys ovat vielä palautettavissa. Tilanne on kuitenkin jo karannut kaikista käsistä.

Erityisen kylmääviä ovat puheet kansanvihollisista. Niiden mukaan mielenosoittajilla ei nähdä minkäänlaista ihmisarvoa.

Kyynelkaasupilvien keskellä ei kohta enää edes muisteta, mikä oli lähtölaukaus jo kuusi kuukautta jatkuneille protesteille. Se oli vangittujen luovutuslaki, jonka hongkongilaiset täysin perustellusti tulkitsivat rikkovan syvästi oikeuksiaan.