Pääkirjoitukset

Sekava sote-esitys ei vastaa tavoitteisiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen harppasi torstaina askeleen eteenpäin, kun sote-valmistelutyöryhmä julkisti esityksensä.

Pitkään hiottu ja poliittisena kompromissina syntynyt esitys herättää heti tuoreeltaan paljon kysymyksiä, eikä sitä otettu riemun kiljahduksin vastaan sen paremmin kunnissa kuin asiantuntijapiireissäkään.

Alun perin hallituksen tavoitteena oli edistää sote-uudistuksella nimenomaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota sekä vähentää hallintoa. Nyt syntynyt esitys vastaa tavoitteisiin vain osin.

Esitys, jossa sote-alueiden rinnalla hyväksyttiin myös noin 20 000 asukkaan kuntien järjestämät perustason alueet, uhkaa romuttaa tavoitellut hyödyt terveyskeskusten ja keskussairaaloiden sijoittamisesta samaan organisaatioon.

Sote-uudistuksen johtopaikalle kesken matkaa hypännyt peruspalveluministeri korostaa esityksen vähentävän sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjätahoja nykyisestä 150:stä noin viiteenkymmeneen. Kriitikoiden mukaan se on edelleen liikaa.

Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lakiehdotus ei turvaa yhdenvertaisia palveluja koko maahan. Mikäli esitys tulee voimaan nykymuodossaan, meille jää edelleenkin hyvin hajanainen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmä.

Kanta-Hämeeseen esitys lupaa kahdenlaista tasoa. Ensinnäkin on muodostettava koko maakunnan laajuinen sote-alue, josta vastuun ottaa joko Hämeenlinnan kaupunki tai nykyistä sairaanhoitopiiriä vastaava kuntayhtymä. Lisäksi Riihimäki voi järjestää oman seutunsa peruspalvelut perustason vastuukuntana.

Forssassa tilanne on kinkkinen, sillä sinne on vasta perustettu hyvinvointikuntayhtymä, jonka toimivuudesta muuten eripuraiset kunnat tuntuvat olevan harvinaisen yhtä mieltä. Uuden lakiesityksen mukaan Forssa joutuisi kuitenkin siirtämään peruspalvelunsa Hämeenlinnan sote-alueen vastuulle.

Käytännössä Forssan seudulle jää vain yksi pakotie: kuntaliitos. Jos yksikin seudun kunta liittyy seudun keskuskuntaan, nousee Forssan asukasluku 20 000 asukkaan rajapyykin yli ja Forssa saa oikeuden perustason palvelujen järjestämiseen.

Torstaina julkistettu valmistelutyöryhmän esitys on kuitenkin vasta lähtölaukaus poliittiselle keskustelulle. Edes valmistelutyöryhmä ei ollut esityksestä yksimielinen. Vantaan kaupunginjohtaja jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Lisäksi siihen liitettiin neljä täydennysehdotusta.

Kokonaan oma lukunsa on esityksen laillisuuspuoli. Erityisesti perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen on arvioinut kuntien päätösvaltaa heikentävän esityksen sisältävän mahdollisesti perustuslain vastaisia piirteitä.

Luvassa on siis pitkä kevät, kun esitystä runnotaan eduskuntakelpoiseksi. Toivoa sopii, että malli käsittelyn aikana virtaviivaistuu ja selkiintyy, eikä muutu nykyistäkin sekavammaksi.