Pääkirjoitukset

Selluteollisuuden aurinko ei laskekaan

Synkät ennusteet suomalaisen selluteollisuuden hiipumisesta kilpailukyvyttömyyteen ja tuotannon siirtymisestä halvan kuitupuun äärelle Etelä-Amerikkaan ovat osoittautumassa täysin perättömiksi. Äänekoskelle Keski-Suomeen suunnitellulle biotuotetehtaalle on jo myönnetty ympäristöluvat. Investointipäätös tehdään kevään aikana, jonka jälkeen noin miljardi euroa maksavan tehtaan rakentaminen alkaa.

Sulfaattisellua Äänekoskella valmistuu 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Sellun oheistuotteena valmistuu höyryä, sähköä, biokaasua, mäntyöljyä ja tärpättiä. Äänekosken suurinvestoinnin toteuttaa Metsäliitto-konserniin kuuluva Metsä Fibre.

Sen sijaan tiistaina julkistettu vastaavan kokoluokan sellutehdashanke Kuopioon on toistaiseksi vasta kehitysasteella, jonka taustalla ei vielä ole teollista yritystä. Sen aikataulu tarkentuu, kun tehtaalle on myönnetty ympäristölupa.

Sen taustavoimana on joukko suomalaisen metsäteollisuuden veteraanijohtajia. Heillä on paitsi vanhaa työn tuottamaa kokemusta, myös vahva näkemys paperiteollisuuden tulevaisuudesta Suomessa. Se on täysin vastakkainen kuin niillä saneeraajilla, jotka ovat ajaneet vimmaisesti metsäteollisuutta alas ja siirtäneet tuotantoa kilpailukyvyn nimissä pois Suomesta.

Mikäli Kuopion Sorsasaloon kaavailtu Finnpulp Oy:n hanke toteutuu, investoinnin hinta on jopa hiukan suurempi kuin Äänekoskella. Tehdas tuottaisi sellua yli miljoona tonnia vuodessa ja sen lisäksi sähköä ja mäntyöljyä. Sellukattilat nielisivät havukuitua viitisen miljoonaa kuutiometriä ja se toisi töitä noin 1 500 ihmiselle, parillesadalle tehtaalla ja loput niiden lisäksi metsätöihin ja kuljetuksiin.

Uutiset metsäteollisuuden uusista investoinneista ovat erityisen rohkaisevia ja kiinnostavia pitkän taloustaantuman, kasvavan työttömyyden ja yleisen näköalattomuuden Suomessa. Ne luovat uskoa tulevaisuuteen laajemminkin kuin vain tehtaiden välittömässä vaikutuspiirissä.

Nokian jälkeen on kaivattu teollisen pohjan uudelleen vahvistumista ja miljardiluokan sellutehdashankkeet ovat juuri sellaisia. Suomessa on vanhastaan alan osaamista ja riittävästi puuraaka-ainetta. Metsien vuotuinen kasvu on noin sata miljoonaa kuutiometriä ja puun teollinen käyttö 60-70 miljoonaa kuutiota eli metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan.

Myös markkinat ovat ennestään tuttuja eli kaikki perusasiat suurille metsäteollisuusinvestoinneille ovat olemassa. Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut suurteollisuudelle entistä suopeammaksi. Taantuneet ja lähes autioituneet ennen kukoistavat paperikaupungit ovat muokanneet asenteita omalla karulla tavallaan.

Metsäteollisuus on myös omilla toimillaan vahvistanut hyväksyttävyyttään. Tehtailla on panostettu ympäristöön, jätevedet puhdistetaan tehokkaasti eikä ilmaakaan pilata enää suruttomasti vanhaan malliin. Sellutehtaat ovat taitavasti osanneet integroitua osaksi erityisen muodikasta biotaloutta, uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi hyödyntäväksi tuotannonalaksi.