Pääkirjoitukset

Seurakuntalaiset eivät vaivaudu vaikuttamaan

Häveliäästi peitelty puoluepoliittisuus saattaa ärsyttää äänestäjiä. Seremoniaalisuutta voisi reilusti vähentää ja tuoda sähköinen äänestäminen jo seuraaviin seurakuntavaaleihin.
Hämeenlinnan kirkkoon kertyi äänestäjiä sunnuntaina jonoiksi asti, mutta äänestysvilkkaus jäi silti – tavanomaisen alhaiseksi.

Noin 3,9 miljoonaa suomalaista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Erittäin monen jäsenyys on kuitenkin passiivista, mistä kertoo seurakuntavaalien äänestysvilkkaus eli -laiskuus.

Koko maassa äänioikeutetuista äänesti alustavan tiedon mukaan 14,3 prosenttia. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa luku pysyi vielä alhaisempana, 12 prosentissa.

Seurakuntien työtä arvostetaan ja kiitetään yleisesti. Myönteisyys ei kuitenkaan kanavoidu haluksi vaikuttaa, vaan osa passiivisuudesta on myös tyytyväisyyttä.

Tyytymättömyyskin passivoi: keskitetysti johdetut seurakunnat koetaan epädemokraattisiksi ja vanhakantaisiksi yhteisöiksi, joihin ei ole äänestämisellä vaikutusta.

Henkilökohtaiseksi muotoiltu #minun kirkkoni -teema ei purrut, eikä edes se, että vaaleissa on äänioikeus myös nuorilla, eli 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä.

Lääkkeitä on vain yksi: kirkon on seurattava aikaansa, kuunneltava ihmisiä ja tuotava demokratia aidoksi osaksi johtamista.

Seurakuntavaalit ovat edelleen myös sekavat ja vaikeasti lähestyttävät.

Seremoniaalisuutta voisi reilusti vähentää ja tuoda sähköinen äänestäminen jo seuraaviin seurakuntavaaleihin.

Vieraantuminen politiikasta näkyy seurakuntavaaleissakin.

Näkyvimmät ehdokkaat ovat kunnallispoliitikkoja. Häveliäästi peitelty puoluepoliittisuus saattaa ärsyttää äänestäjiä, etenkin eduskuntavaalien lähestyessä.

Seurakuntien toivotaan keskittyvän toiminnassaan etenkin lapsiin ja nuoriin. Nyt heidän asioistaan ovat päättämässä keskimäärin 55,5-vuotiaat luottamushenkilöt.

Seurakuntavaalien paras uutinen oli vaihtuvuus. Yli puolet valituista noin 8 300 luottamushenkilöstä on tehtävissään uusia.

Äänestysprosentit eivät ole läheskään kirkon ongelmista kiperin.

Seurakuntalaiset kyllä äänestävät, mutta jaloillaan.

Kirkosta eronneita on ollut etenkin 2000-luvulle tultaessa huomattavasti enemmän kuin liittyneitä. Huippuvuosi on ollut 2010, kun kirkosta erosi 83 097 suomalaista.