Pääkirjoitukset

Seutuyhteistyö rakoilee jälleen

Hämeenlinnan seudulla nähtiin tällä viikolla kiinnostava näytelmä seutuyhteistyöstä.

Hattulan kunnanhallitus yllätti naapurikunnat päätöksellään, ettei se lähde mukaan pitkään valmisteltuun sopimukseen. Päätös oli yllättävä, koska vielä helmikuussa Hattula päätti olla mukana rivissä.

Kunnasta perusteltiin täyskäännöstä sillä, ettei kasvusopimus näyttänyt tarjoavan kunnalle riittävästi villoja. Kunnanhallitus epäili, ettei työ- ja elinkeinoministeriö lähde kasvusopimuksen avulla kuitenkaan tukemaan Hattulalle tärkeää bioenergiakeskusta. Kunta aikoo etsiä hankkeelleen muita rahoituskanavia.

Kaikesta päätellen kasvusopimuksen sisällön koettiin olevan liian Hämeenlinna-painotteinen. Hämeenlinnasta puolestaan viestitettiin, että kaikki Hattulan toiveet sisällytettiin sopimukseen. Niitä ei vain tullut enempää.

Tällä kertaa Janakkala seisoi ryhdikkäästi seudullisen sopimuksen takana. Siihen sisältyi muun muassa kunnalle tärkeän Harvialan seisakkeen edistäminen.

Sopimusta olivat valmistelemassa kuntien lisäksi myös Hämeen ammattikorkeakoulu, maakuntaliitto, elinkeinoyhtiöt sekä Rautaruukki. Kyseessä ei siis ollut pelkkä kuntien hanke.

Itse asiassa seudun kuntien tehtävänä oli lähinnä hyväksyä kasvusopimus, joka olisi avannut sopijaosapuolille pääsyn sellaisiin pöytiin, joihin heillä ei ehkä muuten olisi asiaa. Kasvusopimus olisi tuonut uuden mahdollisuuden neuvotteluihin valtion kanssa ja suorina hyötyjinä olisivat olleet kuntien sijaan ennen kaikkea yritykset ja yhteisöt.

Hattulalla ei tähän kuitenkaan ollut samanlaista tarvetta kuin seudun muilla kunnilla. Sen päätös jättää tämä leikki sikseen kaatoi koko seudun sopimusneuvottelut.

Kasvusopimuksessa mainittuja teemoja pyritään nyt edistämään muiden välineiden avulla. Yksi niistä on Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kasvukäytävä eli HHT-hanke, jota seudulla viedään nyt voimakkaasti yhteisin päätöksin eteenpäin. Hankkeen etenemistä auttanee se, että sitä vetää Janakkalan entinen kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen.

Lisäksi Hämeenlinna pyrkii Tampereen kumppaniksi Innovatiiviset kaupunkiseudut -ohjelmaan, joka korvaa ensi vuonna nykyisen osaamiskeskusohjelman. Inka-teemat oli muokattu yhteensopiviksi kasvusopimuksen kanssa, mutta niitä on mahdollista viedä eteenpäin myös itsenäisesti.

Kasvusopimuksen torppaaminen ei siis ole seudun elinkeinoelämän kehitykselle kuolinisku, mutta jotain oireellista se kertoo naapurisuhteiden tilasta.

Jos kolme naapurusta eivät saa yhdessä vietyä eteenpäin edes kaikkien alun perin hyväksi kokemaa ja kunnille ilmaista elinkeinohanketta, kuinka käy kiperämpien kysymysten kanssa?

Nykyisten päättäjien tulisi lähiaikoina muodostaa yhteinen näkemys ainakin sosiaali- ja terveysalueesta sekä kuntarakenneselvityksestä. Ei ihan helppo tehtävä.