Pääkirjoitukset

Sinilevästä on tullut kesiemme vitsaus

Sinilevä alkaa runsastua vesistöissämme, kun tuulet tyyntyvät ja lämpö lisääntyy. Runsastumisen edessä ei pidä nostaa käsiä pystyyn.
Säännöllisesti otettavat vesinäytteet kertovat uimarantojemme tilasta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Säännöllisesti otettavat vesinäytteet kertovat uimarantojemme tilasta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Sinilevä on kesän vaihtelevien säiden vuoksi voinut lisääntyä huomaamatta sekä järvillä että merialueilla.

Sinilevää on periaatteessa paljon mutta veteen hyvin sekoittuneena eteläisillä ja lounaisilla merialueilla, mutta pintakukintoja on toistaiseksi vähemmän kuin tavallisesti näihin aikoihin.

Sinilevän nousua pintaan on odotettavissa varsinkin järvillä, jos lämmin sää jatkuu. Levälauttojen ilmestyminen saa monet mökkiläiset ja rannoilla kävijät syystä huolestumaan.

Levien runsastuminen johtuu osaltaan vesistöjen rehevöitymisestä, mutta ei kokonaan.

Suomenlahden tila kertoo, mitä typpi- ja fosforipäästöt vesistöihin saavat aikaan.

Leväongelmat ovat pahimmillaan rehevöityneillä järvillä, mutta levämassaa voi sopivissa olosuhteissa kohota pinnalle millä järvellä tai lahdenpoukamassa tahansa.

Jotta ei sorruttaisi hysteriaan, on todettava, että vain silminnähtävästi sinileväistä vettä täytyy välttää. Esiintymiä on lähtökohtaisesti syytä varoa, koska yli puolet sinileväesiintymistä on myrkyllisiä.

Sinileviä on järvissä aina riippumatta siitä, havaitsevatko ihmiset sitä pinnalla vai eivät. Kesän edetessä vanhenevaa sinilevää kohoaa syvemmistä vesikerroksista pintaan varsinkin tyynellä säällä, kun tuuli ei sekoita vesimassaa.

Vaikka sinilevät kuuluvat osaltaan luonnon kiertokulkuun, niiden runsastumista ei pidä edistää.

Sinilevämassojen kukoistusta vesialueilla selittää ulkoinen ravinnekuormitus, jonka taustalla on ihmisen toiminta kuten maa- ja metsätalous, yritystoiminta sekä taajamien ja ranta-asumusten jätevedet.

Vesistöjen tilan määrätietoinen parantaminen kannattaa, vaikka sinileväesiintymistä ei aivan kokonaan päästäkään eroon. Puhdas järvivesi ole mikään itsestäänselvyys

Kanta-Hämeen järvistä kannattaa pitää huolta. Niiden ravinnekuormitusta pitää edelleen vähentää. Tärkeää työtä tekevät järvien suojeluyhdistykset.

Myös tavallisen kansalaisen, kuluttajan toiminnalla on merkitystä.

Rehevöitymätön vesistö on ilo silmälle, luonnolle ja virkistyskäytölle.