Pääkirjoitukset

Sipilä haluaa kääntää keskustelun suuntaa

Suomen talous on ollut heiveröisessä kasvussa jo kolme vuosineljännestä. Uusia työpaikkoja on syntynyt, pelot työpaikan menettämisestä vähentyneet ja kotimainen kulutus kasvanut.

Nämä ovat faktoja, joihin pääministeri puheensa perustaa. Sipilä uskoo myös viennin piristymiseen. Hänen näkemyksensä on, että Suomi saavuttaa hintakilpailukyvyssä Ruotsin jo parissa vuodessa ja Saksan vaalikauden loppuun mennessä.

Eri asia on, onko meillä sellaisia tuotteita, joille on maailmanmarkkinoilla oikeasti kysyntää. Tämä on ollut vähintään yhtä suuri ongelma kuin hintakilpailukykymme.

Kotimaassa rakentaminen elpyy pitkästä aikaa ja kansalaiset uskaltavat investoida ja ottaa velkaa jopa kulutukseen. Tähän ovat vaikuttaneet historiallisen alhaiset korot ja pankkien myöntämät lyhennysvapaat kuukaudet.

Asiantuntijat eivät välttämättä jaa Sipilän positiivisuutta. Edellä mainitut tilastonumerot ovat totta, mutta mitalilla on toinen puoli. Suomen talouden tuotanto on kymmenen vuoden takaisella tasolla ja vientiteollisuudestamme tulee koko ajan negatiivisia uutisia. Vienti pikemminkin pienenee kuin kasvaa.

Kaiken lisäksi valtion velkakello tikittää takavuosien tahtiin. Sadan miljardin euron raja rikottiin jo alkuvuodesta ja velkaa otetaan lisää lähes kuusi miljardia. Velan suhde bruttokansantuotteeseen piti kääntää laskuun vaalikauden aikana.

Nyt asiaa ei enää pidetä niin tärkeänä. Tähän vaikuttaa sekin, että velkaantumisesta huolimatta valtion korkomenot eivät ole kasvaneet.

Muun muassa arvostettu talousprofessori Bengt Holmström totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei Suomessa ole vielä ymmärretty taloutemme surkeutta. Myös valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki totesi taloustilanteemme olevan paljon pahempi kuin yleisesti ajatellaan.

Pääministerin puheista tulee väkisinkin se kuva, että hän haluaa kääntää mollivoittoisen keskustelun positiiviseen suuntaan. Sipilä yrittää siirtää painopistettä enemmän mahdollisuuksista keskusteluun kuin yleiseen taloustilanteemme surkutteluun.

Kotimarkkinoiden vedon kannalta tällainen asenne onkin tärkeää, kunhan ei unohdettaisi taloutemme kokonaiskuvaa suurine haasteineen.