Pääkirjoitukset

Sisäilmaongelmat kalvavat koulujamme

Koululaiset odottavat malttamattomasti pääsyään kesälomille, mutta työskentely koulurakennusten parissa jatkuu kesälläkin monessa kunnassa.

Hämeenlinnassa on käynnissä laaja koulurakentamisen ja tilajärjestelyjen kierros – huomattavilta osin sisäilmasyistä.

Tuomelan koulun iso peruskorjaus on valmistumassa. Samalla Hätilän mäellä Hämeenlinnan yhteiskoulu siirtyy syksyllä parakkeihin. Nummelle puolestaan rakennetaan yhtenäiskoulu uuden palvelukeskuksen yhteyteen.

Sisäilmaongelmiin kannattaa suhtautua vakavasti. Ongelmat näyttävät viime vuosien aikana lisääntyneen, mikä johtunee osaltaan tietoisuuden kasvusta.

Yle toteutti Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen kanssa koulujen sisäilmaongelmakyselyn, jonka mukaan ainakin 200 suomalaiskoulussa on ollut tai on kosteus- ja homeongelmia. Muita sisäilmaongelmia on ollut noin 400:ssa. Vastaukset kattoivat kolmanneksen peruskouluista.

Koulurakennusten sisäilmaongelmat henkilöoireineen on monimutkainen vyyhti. Siinä kytkeytyvät terveydenhuollon, rakennusvalvonnan, kiinteistön rakentajan, käyttäjien ja omistajan näkökulmat.

Monesti sisäilmaongelmat oletetaan suoraan homeen syyksi, vaikka ne voivat johtua myös puutteellisesta ilmanvaihdosta, lämpöoloista ja huonosta sisäilman laadusta.

Onnistunut ratkaisu edellyttää tarkkaa tietoa ongelman syystä, joten tarkat tutkimukset ovat tarpeen. Pelkkä ongelmakohdan korjaus tai eristys ei tuota kestävää tulosta.

Sisäilmaongelmien käsittelyä on hankaloittanut se, että ongelmien parissa työskentelevillä ei ole aina yhteisiä näkemyksiä ja kriteeristöä. Tilanne on onneksi paranemassa.

Hallitus on lupaillut sisäilmaongelmien käsittelyyn lisää ryhtiä rakennusterveysohjelmalla, joka on osa terveyden edistämisen kärkihanketta. Se tuottaa tietoa rakennusten terveydestä, ohjeistaa ennakointiin ja valistaa riskeistä. Sinänsä hyvä ohjelma ei auta lisämiljoonilla kuntia kouluremonteissa.

Kiinteistöjen ylläpito ja korjaukset vaativat rahaa ja päteviä suunnitelmia. Kyse on rajallisten resurssien kohdentamisesta ylläpitoon ja korjauksiin. Vielä kalliimmaksi käy jahkailu. On parempi tutkia kuin hutkia ja korjata sitten ongelma kokonaan pois päiväjärjestyksestä.