fbpx
Pääkirjoitukset

Sopeutuksen aika lähestyy vääjäämättä

Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hallituksen reipas elvytyslinja on kuitenkin oikea ja perusteltu – koronakriisin aikana.
Virusepidemia on hyydyttänyt Suomen taloutta. Koronakriisin aikana Suomi ottaa lisää velkaa yli 30 miljardia euroa. Kuva: Arttu Laitala
Virusepidemia on hyydyttänyt Suomen taloutta. Koronakriisin aikana Suomi ottaa lisää velkaa yli 30 miljardia euroa. Kuva: Arttu Laitala

Suomi on elänyt velaksi vuodesta 2009 lähtien. Viime vuonna lisää velkaa otettiin parikymmentä miljardia euroa, ja tänä vuonna velkavuori kasvaa vielä yli 11 miljardilla – jos korona ei tee arveltua suurempia tuhoja talouteen. Sekin on mahdollista.

On sanomattakin selvää, ettei nykyisenkaltainen kehitys voi jatkua tällaisena täältä ikuisuuteen.

Asiaan on kiinnittänyt vakavaa huomiota myös Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Sen menneellä viikolla julkaisemassa raportissa kannettiin huolta pitkään jatkuneesta julkisen talouden rakenteellisesta alijäämäisyydestä, julkisen velan nopeasta kasvusta sekä paikallishallinnon kasvaneesta velasta.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen elvytyslinjaa neuvosto pitää sinänsä oikeana ja perusteltuna koronakriisin aikana, mutta kehottaa hallitusta varautumaan nopeasti koronatoimien jälkeiseen aikaan.

Kuluva vuosi ei varmastikaan ole vielä oikea julkisen talouden sopeutukselle, mutta sopeutustoimien suunnittelu olisi aloitettava mieluusti heti.

Suomessa on arviointineuvoston näkemyksen mukaan merkittävä pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyysongelma, jonka taustalla on vallitseva rakenteellinen alijäämä, työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja vanhuusväestön yhä suurempi osuus.

Pitkän aikavälin kestävyyden arviointi perustuu ratkaisevasti ennustettuun työllisyystasoon pitkällä aikavälillä, mikä puolestaan korostaa tehtyjen työllisyystoimien merkitystä.

Sellaisia on peräänkuulutettu jo pitkään.

Julkisen talouden tila heikkeni vuonna 2020, ja pitkän aikavälin ennusteiden mukaan velkasuhteen ennustetaan kasvavan yli 20 prosenttiyksikköä seuraavien 15 vuoden aikana, jos ei tehdä muutoksia meno- ja tulopolitiikassa.

Suomen nykyinen velka-aste on varsin maltillisella tasolla – ainakin jos sitä vertaa muihin Euroopan maihin. Silti: velka-aste kasvaa nyt valtavan nopeasti.

Koronakriisi on osoittanut finanssipoliittisen liikkumavaran arvon. Tätä liikkumavaraa kannattaa suojella, sillä koronan jälkeenkin talous kohtaa sokkeja.

Menot