Pääkirjoitukset

Soppa vain sakenee

Sote-ratkaisun käänteet löivät ällikällä taas kerran osan kantahämäläisistä päättäjistä.

Sisar-maakuntana pidetty Päijät-Häme suuntautuu eteläiseen sote-alueeseen. Päijäthämäläisistä kunnista itse asiassa vain kolme sitä halusi, mutta Lahti on lobannut voimakkaasti etelän suuntaa.

Parlamentaarinen ohjausryhmä kuunteli Lahtea tarkalla korvalla.

Kanta-Hämeessä jäätiin riitelemään siitä, oliko tämä huono vai jopa hyvä. Useimmat päättäjät olisivat pitäneet Päijät-Hämeen samassa keskisessä sote-alueessa Kanta-Hämeen kanssa.

Taka-ajatuksena on se, etteivät Tampere ja Pirkanmaa pääse uudessa sote-alueessa liian dominoivaan asemaan, kun vastapainona on kolme muuta maakuntaa.

On hieman humorististakin, että tämäntyyppisiä kommentteja kuullaan niiltä poliitikoilta, jotka ovat kuntayhteistyön ja -liitosten yhteydessä naureskelleet pienempien kuntien vastaaville mielipiteille. Asia on sama, mittakaava eri.

Jos parlamentaarisen ryhmän esitys toteutuu, keskiseen sote-alueeseen jäävät Pirkanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Asukasluvultaan se on noin 900 000 eli säilyy toiseksi suurimpana alueena. Eteläisestä alueesta tulee jättimäinen yli kahden miljoonan asukkaan mammutti.

Päijäthämäläisenä voisi olla huolissaan, miten oman maakunnan ääni kuuluu pääkaupunkiseudun sote-yhtymässä.

Kantahämäläisiä epäilyttää keskussairaalan kohtalo. Pirkanmaalla tehtiin juuri 200 miljoonan euron investointipäätös peräti kolmesta uudesta sairaalasta.

Näin kallista investointia ei voi pyörittää vajaakapasiteetilla. Sopii kysyä, mikä on Kanta-Hämeen ja Seinäjoen keskussairaaloiden kohtalo. Säilyvätkö ne todella päivystävinä yksikköinä vai tehdäänkö niistä jotain muuta, vähemmän palvelevaa?

Tämä huoli on aiheellinen. Tosin sote-asia tuntuu edelleen olevan niin auki, ettei läheskään kaikkia uudistuksen vaikutuksia ole ehditty edes ajatella, saati laskea.

Viisi sote-aluetta järjestää ja vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, joita tuottaa 19 maakunnallista kuntayhtymää. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta siirtynee yhtymien palvelukseen.

Ministeriö ei ole vielä uskaltanut tuoda julkisuuteen tietoa, miten kuntakohtaiset maksuosuudet muuttuisivat uudessa systeemissä.

Tuskin kukaan on laskenut, mitä esimerkiksi palkkojen harmonisointi tällaisessa tilanteessa maksaisi kunnille, joiden rooli on toimia pelkkänä maksumiehenä.

Suomessa on tapana, että palkat aina harmonisoidaan samaan tasoon korkeimpien palkkojen kanssa.

On hyvin outoa, jos poliitikot suostuvat päättämään näin isosta asiasta sokkona, ilman edes suuntaa antavia lukuja.

Sote-uudistuksessa on vielä monta kiveä kääntämättä.