Pääkirjoitukset

Sopu syntyi pakon sanelemana

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama kuuden puolueen hallitus sai kuin saikin puristettua esityksen rakennepaketista, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on kattaa kansantaloutta jäytävä lähes kymmenen miljardin kestävyysvaje.

Sitä ennen hallitus pääsi sopuun valtion ensi vuoden talousarvioista ja kuin kaiken kruunuksi työmarkkinajärjestöt saivat puristetuksi kokoon keskitetyn ja äärimaltillisen tuloratkaisun perjantaina.

Hallituksella oli onnistumisen pakko, sillä epäonnistuminen olisi halvaannuttanut sen ja koko suomalaisen yhteiskunnan. Laajaa ja ytimiin menevää rakenneuudistusta on valmistelu jo pitkään ja sen tarpeesta on vallinnut laaja yksimielisyys, myös oppositiopuolueissa. Menettelytavoista tosin on erilaisia näkemyksiä, mutta itse suuresta tavoitteesta, pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta on oltu samaa mieltä.

Itse asiassa hallitus sai torstai-iltana kokoon joukon otsikoita, joiden sisällössä on vielä paljon puurtamista. Hallitus asetti itselleen takarajaksi marraskuun lopun. Tärkeintä on, että päätöksiä on nyt tehty ja tieto siitä, mitä tuleman pitää, on tiedossa.

Vastoin aiempia lupauksiaan hallitus on lähdössä kuntien pakkoliitosten tielle ainakin niin pitkälle kuin perustuslaki antaa myöten. Pääkaupunkiseudulle luodaan metropolihallinto, jolla siirretään tehtäviä kunnilta. Lisäksi kahdellatoista suurimmalla kaupunkiseudulla hallitus varautuu pakkoliitoksiin, elleivät kunnat vapaaehtoisesti yhdisty.

Tämä päätös asettaa vuoden 2008 suuresta kuntaliitoksesta sivuun jääneet Hattulan ja Janakkalan uuteen tilanteeseen, sillä Hämeenlinna yltänee juuri ja juuri hallituksen tarkoittamien suurten kaupunkiseutujen joukkoon.

Rakennepaketti lupaa karsia joitakin kuntien tehtäviä, mutta vastaavasti tarjoaa niitä lisääkin. Kun oppivelvollisuusikä nousee 17 vuoteen, se tietää kunnille velvoitetta perustaa 10. luokkia yläasteille tai vuoden mittaisia ammattistartteja niille, jotka eivät ole muunlaiseen koulukseen sijoitu tai saa työpaikkaa.

Ratkaisu tukee myös hallituksen kärkihanketta nuorisotakuuta, jolla torjutaan nuorten syrjäytymistä. Tavoite on hyvä ja tärkeä, mutta tosielämässä käy joskus niinkin, ettei kannettu oppilas koulussa pysy.

Erittäin tervetullut uudistus koskee työttömän mahdollisuuksia ottaa tilapäisiä töitä vastaan. Hän voi tienata 400 euroa menettämättä etuisuuksiaan. Tämän, jos minkä voisi olettaa kannustavan työnhakuun ja sitä tietä henkilökohtaisen tilanteen normalisointiin.

Mittava ja vasta vuosien päästä toteutuva rakenneuudistusten sarja ei hallituksen suosiota automaattisesti lisää, mutta varmistaa sen jatkavan seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka. Sopu koetteli yhtenäisyyttä, muun muassa kristillisille oli kova pala hyväksyä kotihoidon tuen uudet painotukset.

Kansalaiset hyväksynevät ikävät leikkaukset, jopa pakkotoimet välttämättöminä, sillä yleinen kriisitietoisuus on kesän aikana kasvanut ja yhä useampi myöntää, ettei entinen meno voi määrättömästi jatkua.

Päivän lehti

2.6.2020