Pääkirjoitukset

Sote-soppa kuohuu taas

Ei ihme, että kuntajohtajat arvioivat hallituksen onnistuneen huonosti sosiaali- ja terveysuudistuksen valmistelussa.

MTV3:n alkuviikosta julkistamassa kyselyssä lähes kaikki kuntajohtajat antoivat valmistelusta heikon arvosanan.

Sote-kentällä vallitsee suuri hämmennys.

Kun vihdoin viime viikolla saatiin selvitystyöryhmän esitys 34 sote-alueesta, siinä ei edes ehtinyt muste kuivua, kun hallitus pyyhki paperilla ties mitä.

Sen jälkeen ministerit ovat keskittyneet kiistelemään, mitä kehysriihessä oikeastaan sovittiin vai sovittiinko mitään.

Sote-alueiden määrästä ei tähän mennessä ole löytynyt kirjausta kehysriihen pöytäkirjoista.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kiistää, että selvitysryhmän yli olisi kävelty, mutta toteaa, että sote-alueita tulee noin 20.

Se on sama määrä, kun on tällä hetkellä sairaanhoitopiirejä.

RKP:n puheenjohtaja ja puolustusministeri Carl Haglund puolestaan kieltää, että 20 alueesta olisi ollut puhetta. Hänen mukaansa sote-alueiden määrä asettuu välille 25–34.

RKP:n pelkona on, ettei suurilta alueilta enää järjesty sujuvasti ruotsinkielisiä palveluita.

Myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on sekoittanut soppaa. Hänen mukaansa määrä asettuu lähemmäs 20:tä kuin 30 aluetta.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) säestää Urpilaista.

Hän lisäksi hän puolustaa hallituksen linjausta, että kunnat, joiden asukasluku on 20 000–50 000, voivat järjestää ainakin osan sosiaali- ja terveyspalveluistaan itse.

Erikoissairaanhoitoa ne eivät kuitenkaan voi järjestää.

Herää kysymys, kuinka tällaisessa mallissa onnistuu uudistuksen tavoite yhdistää sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito?

Katainen ja kokoomuslaiset, mutta myös demarit ovat painottaneet sitäkin, että vastuukuntien pitäisi toimia palvelujen järjestäjinä. Vastuukunniksi on kaavailtu maakuntien keskuskaupunkeja.

Jos hallituksen kaikki kehysriihen jälkeiset sote-kommentit vedetään yhteen, Kanta-Hämeessä erikoissairaanhoidon vastuukuntana toimisi Hämeenlinna. Se siis vastaisi keskussairaalan toiminnasta ja laskuttaisi siitä muita maakunnan kuntia.

Riihimäki saisi järjestää sosiaalihuollon peruspalveluita ja perusterveydenhuoltoa.

Forssan 17 700 asukasta ei sen sijaan riitä palvelujen järjestämiseen itsenäisesti.

Asiantuntijat pitävät hallituksen suunnitelmia vähintäänkin sekavina tai suorastaan katastrofina. Valmistelevat virkamiehet ovat täysin turhautuneita. Kunnissa taas ei tiedetä, mitä tästä kaikesta ajateltaisiin.

Hallitus pitää kuitenkin kiinni aikataulusta, jonka mukaan sairaanhoitopiirit puretaan vuoteen 2017 mennessä.