Pääkirjoitukset

Sote-valmistelu mittaa kuntien yhteisen tahdon

Kuntia kiinnostaa kehittää sote-palveluita kuntapohjaisessa yhteistyössä ennen tehtävien siirtymistä hallituksen valmistelemille maakunnille.
Sote-uudistus tietää vielä hammasten kiristystä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Sote-uudistus tietää vielä hammasten kiristystä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kuntaliiton selvityksen mukaan kuntakentällä on luonnollisesti laajaa kiinnostusta kehittää sote-palveluita varsinkin alkuvaiheessa kuntapohjaisessa yhteistyössä. Kuluuhan sote-menoihin hyvinkin puolet kuntien nettomenoista.

Kuntien tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluvat paitsi sote-kustannusten kasvun hillintä myös kansalaisten nopea pääsy palveluun, tietojärjestelmien yhtenäistäminen sekä ammattitaitoisen työvoiman saannin ja palvelujen turvaaminen omassa kunnassa.

Kuntia motivoi se, että tiiviimmällä yhteistyöllä palvelut säilyisivät omassa kunnassa.

Kuntien yhteisessä tahtotilassa on kuitenkin alueiden välisiä eroja.

FCG:ltä tilattu Kuntaliiton selvitys sijoittaa Kanta-Hämeen niihin maakuntiin, joissa alueellinen tahtotila on nyt keskimääräistä heikompi.

Kanta-Hämeen alakuloon vaikuttaa Riihimäen irtautuminen joulukuussa vapaaehtoisen maakunnallisen sote-kuntayhtymän valmistelusta.

Kanta-Hämeessä ei ole heitetty hanskoja tiskiin, vaan toivotettu hautautuneelle maakunta-sotelle kevyitä multia.

Hämeen liitto pyrkii jatkamaan sote-uudistusta muun muassa tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämisen kautta. Liitto selvittää kunnilta vielä myös mahdollista sitoutumista kuntayhtymävalmisteluun.

Suurissa kansallisissa uudistushankkeissa on perusteltu tarve jatkaa maakunnallista yhteistyötä ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä.

Takamatkalta on vaikea lähteä pinnimään vasta sitten, kun valtakunnallinen sote-lainsäädäntö valmistuu.

Valtiovallalla on alkaneelle vuodelle vielä paljon selvitettävää kuten maakuntien verotusoikeus, monikanavarahoituksen purkaminen ja se, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen kovana tavoitteena on tiukentaa hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että kiireettömään hoitoon pääsisi viikossa eikä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Terveyskeskuslääkäreitä pitäisi palkata tuhatkunta ja uusia työnjakoa. Ettei vain olisi liian suuri pala haukattavaksi.

Päivän lehti

25.2.2020