Pääkirjoitukset

Sotilaallinen aktiivisuus lisääntymässä

Sevastopolissa juhlittiin maanantaina Krimin Venäjään liittäneen kansanäänestyksen vuosipäivää. Kaikki eivät toki juhlineet, mutta juuri nyt niemimaalla ei ole sellaisia voimia, jotka kykenisivät muuttamaan sen tosiasian, että Krim on osa Venäjää.

Ukrainan sodan aselepo on viime viikkoina alkanut vähitellen pitää ja raskain sotakalusto on ajettu etulinjasta loitommalle. Kriisi ei suinkaan ole vielä ohi, vaikka kiivaimmat taistelut Ukrainan hallituksen joukkojen ja Venäjän tukemien separatistien välillä ovat laantuneet.

Krim ja Ukraina ovat kuluneen vuoden aikana muokanneet syvältä koko Euroopan turvallisuuspolitiikkaa. Se näkyy monin tavoin. Asevarusteluun on löytynyt lisää rahaa, vaikka Euroopan talouskehitys on jo pitkään ollut alavireistä. Sotilaallisen voiman näytöt, jopa asearsenaalilla mahtailu, kuuluvat nykyajan kuvaan.

Kansalliset tai kansainväliset sotaharjoitukset ovat saaneet mediassa ja myös turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ehkä vaikuttavuuteensa nähden liian laajaa huomiota. Sotaharjoituksia on järjestetty aina eikä niistä vielä muutama vuosi sitten vedetty kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä eikä tehty etusivun juttuja.

Nyt on toisin. Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteiset harjoitukset Yhdysvaltojen kanssa nostattivat meillä ankaran polemiikin, vaikka ne mahtuvat aivan hyvin tavanomaisiin kansainvälisen yhteistoiminnan raameihin. Harjoitus ei jäänyt Venäjälläkään huomaamatta. Suomalaishävittäjät eivät kuitenkaan laskeudu amerikkalaiskoneiden tukikohtanaan käyttämään Ämäriin.

Parin kuukauden päästä lennetään pohjoisen ilmatilassa yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa ja mukana on monta eurooppalaista Nato-maata sekä Yhdysvallat. Yli sadan lentokoneen voimin harjoitellaan ilmasotaa Norjan, Ruotsin ja Suomen taivaalla.

Venäjä on niin ikään lisännyt sotilaallista aktiivisuuttaan myös länsi- ja luoteisrajoillaan. Eilen puolitoistaviikkoisen poissaolonsa jälkeen julkisuuteen palannut Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi pohjoisen laivaston sotaharjoitukset käyntiin. Alakurtin varuskunta Suomen rajan tuntumassa on otettu uudelleen käyttöön ja maan sotilaallinen aktiviteetti on kasvanut myös Itämeren alueella.

Monesta Krimin miehityksestä ja Ukrainan kriisistä johtuvasta lähes samaan aikaan käynnistetystä operaatiosta voisi päätellä, että sodan vaara maanosasamme olisi kasvanut. Näin paha tilanne ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole.

Euroopan unionin ulkoministerit kokoontuvat torstaina päättämään Venäjän vastaisten talouspakotteiden jatkosta. Niiden määräaika päättyy heinäkuussa. Niin pitkään, kun EU-kokousten esityslistoilla puhutaan pakotteista ja reagoimisesta Venäjän asettamiin vastapakotteisiin, eletään kuitenkin vakaata rauhantilaa. Siihen ei kuitenkaan pidä tuudittautua, sillä tilanne voi huonontua hyvinkin nopeasti.

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic