Pääkirjoitukset

STX-telakkayhtiön rahat lopussa

Suomen merkittävimmät telakat omistava korealainen STX-konserni on vakavissa talousvaikeuksissa. Keskiviikkoisen Turun Sanomien mukaan sen kohtalo on rahoittajien käsissä, kun konsernin meriteollisuudesta vastaava STX Offshore & Shipbuilding haki velkojensa saneerausta. Niitä on kaikkiaan 11 miljardin dollaria eikä näköpiirissä ole yhtiön talouden kestävästi vakauttavaa myönteistä muutosta. Yhtiön osakkeen pörssikurssi on ollut laskussa jo pidemmän aikaa. Korealaisyhtiöllä on telakat Turussa ja Raumalla ja se omistaa puolet Helsingin telakasta.

Tätä taustaa vasten telakan talvella käymä ankara taistelu Ranskan ja Suomen valtioiden telakkatuista näyttäytyy kokonaan uudessa valossa. Yhtiöillä oli jo tuolloin niin ankara rahapula ja puute vakuuksista, että tilattu loistoristeilijä olisi saattanut jäädä rakentamatta, elleivät telakoiden kotivaltiot olisi rientäneet avokätisesti apuun. Suomen hallitus teki varmasti kaikkensa rahoituksen turvaamiseksi, mutta Ranska veti pisimmän korren ja voitti risteilijätilauksen. Ilmaiseksi tai edes halvalla ranskalaiset eivät tilausta saaneet.

Lievää lohtua ja tulevaisuuden toivoa toi kahden TUI-risteilijän tilaus. Valtio sitäkin joutuu rahoittamaan ja ostaa lisäksi Turun telakan maa-alueen yli 20 miljoonalla eurolla.

Suomalaistelakat ovat kulkeneet kädestä käteen sen jälkeen, kun ne siirtyivät pois suomalaisomistuksesta. Korealaista suuryhtiötä pidettiin alkuun hyvänä isäntänä, joka aikoo aidosti kehittää meriteollisuutta, ei osta vain kilpailijaa pois markkinoilta. Suomalaisten laivanrakentajien vankimpana osaamisalueena pidettiin miljardiluokan loistoristeilijöitä, joita muutamia purjehtiikin maailman merillä. Toinen tukijalka on erityistaitoja edellyttämä arktisten merien kalusto, jäänmurtajat ja erilaiset erikoisalukset.

Viime kuukaudet ovat kuitenkin osoittaneet, että muutkin kuin suomalaiset taitavat loistoristeilijöiden rakentamisen eivätkä jäänmurtajatilauksetkaan ole toistaiseksi tilauskirjoja juuri vahvistaneet.

STX:n kriisi merkitsee taas kerran suurta epävarmuutta Suomen telakoille, niiden tuhansille työntekijöille ja lukuisille alihankkijoille. Telakoilla ja niiden alihankkijayrityksissä eletään kädestä suuhun päivä kerrallaan. Tällaisessa tilanteessa ala ei kehity eikä uusia investointeja rohjeta tehdä.

Lukuisista ja pitkäkestoisista vaikeuksista huolimatta suomalainen osaaminen, vaativan laivanrakennuksen taito on edelleen olemassa. Sitä on myös sisämaassa sijaitsevissa alihankintayrityksissä, jotka tosin ovat joutuneet hankkimaan asiakkaita muualtakin kuin epävarmoista telakoista.

Suomalaisen meriteollisuuden kriisinsietokyky on ollut yllättävän hyvä, mutta ei sekään mihin tahansa veny. Mitä pikimmin korealaiset saavat rahoituksen kuntoon, sitä parempi. Kaukana ei ole ajatus siitäkään, että valtio ryhtyy telakoiden merkittäväksi omistajaksi. Käsirahanhan se on jo maksanut ostamalla telakan tontin Turusta.