Pääkirjoitukset

Suomalaispankit kunnossa

Suomalaiset pankit selviytyivät odotetusti kuivin jaloin Euroopan keskuspankin EKP:n tekemästä stressitestissä. OP-Pohjola, Danske Bank ja Nordea ovat taseiltaan ja vakavaraisuuksiltaan kunnossa. Testin kävi läpi yhteensä 130 pankkia ja suomalaiset sijoittuivat joukon kärkipäähän. Ne kestäisivät työttömyysasteen kohoamisen yli 10 prosentin eikä asuntojen hintojen lasku 15 prosentilla horjuttaisi niitä vakavasti.

Testitulos osoittaa, että Suomessa on jotakin opittu sitten pankkikriisin synkkien ja kansantaloudelle tuhoisien vuosien. Tuolloin koettiin ankarimman jälkeen, mihin holtiton luotonanto ja muu kuplatalous lopulta johtavat. 1990-luvun pankkikriisin seurauksista eivät kaikki sen syövereihin joutuneet yritykset ja yksittäisen kansalaiset ole vieläkään täysin toipuneet. Konkurssi ja oman henkilökohtaisen talouden romahtaminen jättävät pitkät ja pysyvät varjot.

EKP ei tee stressitestejään turhan takia. Myös Eurooppa on kokenut oman pankkikriisinsä, jonka karujen kokemusten opettamana on ymmärretty, että on kosolti halvempaa pyrkiä ehkäisemään vakavat häiriöt ennakolta kuin sammuttaa tulipaloa paniikkitunnelmissa.

Muutama testattu pankki ei saanut EKP:lta puhtaita papereita. Tuskin kenellekään on suuri yllätys se, että reputtaneiden joukossa on muun muassa italialaisia pankkeja. Pankkien tila peilaa lahjomattomasti niiden kotimaiden kansantalouden tilaa, joka Italiassa ei ole kovin hyvissä kantimissa.

Kriisipankeilla on nyt aikaa yhdeksän kuukautta hoitaa asiansa kuntoon ja jo kahden viikon päästä on eräpäivä, johon mennessä niiden on esitettävä uskottava suunnitelma vajeidensa kattamisesta.

On ilmeistä, etteivät kaikki kriisipankit selviä velvoitteistaan. Niiden edessä on joko fuusio, hallittu alasajo tai taskujen paikkaus joko kansallisella tai eurooppalaisella tuella. Heikko testitulos ei automaattisesti edellytä turvautumista julkisiin tukitoimiin, mikäli korjausliike on mahdollista tehdä markkinaehtoisesti. Markkinat ovat kuitenkin valpastuneet riskinotossaan eikä mihin tahansa rahoitusoperaatioihin ei enää ole halukkuutta.

Jotkut pankit, myös puhtain paperein selvinneet, kokevat stressitestit vastenmielisiksi sääntelyn ja valvonnan ilmentymiksi. Niihin on päädytty kuitenkin siksi, etteivät kaikki pankit ole toimineet avoimesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Oman tiensä kulkijat ohjataan takaisin ruotuun.

EKP:n stressitestin tulosta ei ole tarkoitettu vahvojen pankkien markkinointikeinoksi, jollaisena sitä varmasti mieluusti käytetään. Hyviä uutisia on aina mukava levittää. Testien tulos palvelee eurooppalaisia kansantalouksia, yrityksiä ja myös pankkien kaikkia asiakkaita. Kun kriteerit olivat nyt ensi kertaa yhtenevät, pankkien vertailtavuus paranee ja luottamus pankkeihin vahvistuu.

Se onkin keskeistä, sillä luottamusta tarvitaan, sillä eurooppalaisesta taloustaantumasta on lopultakin päästävä eroon. Kun yritysten rahoitushuolto toimii luotettavasti, rohkeus investointeihin kasvaa ja eurooppalaiset kansantaloudet alkavat hiljalleen toipua.