Pääkirjoitukset

Suomen kieli voi hyvin

Näinä päivinä on kulunut 150 vuotta siitä, kun suomen kieli sai Suomessa virallisen kielen aseman ruotsin rinnalla. Tällä historian merkkipaalulla on vahvat juuret Hattulassa ja Hämeenlinnassa. Sitä onkin asiaankuuluvasti juhlittu molemmilla paikkakunnilla.

Senaattori J. V. Snellman luovutti kieliasetuksen luonnoksen Venäjän keisarille Aleksanteri II:lle Parolan leirillä 29. heinäkuuta vuonna 1863, kun keisari vieraili tarkastamassa sotaväkeään. Muutaman päivän kuluttua hän allekirjoittikin asetuksen ja niin kansankieli tuli viralliseksi kieleksi.

Oma kieli on yksi itsenäisen valtion keskeisistä tunnusmerkeistä. Pian kieliasetuksen jälkeen suomalainen kansanopetus sai ilmaa siipiensä alle ja muutamassa vuosikymmenessä pääosa kansasta oli lukutaitoista. Sivistystaso on niin ikään kansallisen itsenäisyyden tunnusmerkki.

Myös ruotsinkielinen virkamieskunta joutui opettelemaan suomen kielen ja laatimaan asiakirjat kielellä, jota kansa parhaiten taitaa. Siihen asti rahvas oli saanut suomenkielisiä palveluita vain kirkolta. Oman kielen voittokulku oli kuitenkin hidasta, sillä kieliasetukseen sisältyi 20 vuoden siirtymäaika.

Tärkeä suomen kielen juurruttaja oli lukutaidon leviämisen myötä syntynyt sanomalehdistö, jolla oli uutisvälityksen rinnalla tärkeä kansansivistyksellinen merkitys. Sanomalehdet loivat ja lujittivat kansallista identiteettiä sekä toimivat suomenkielisinä ja -mielisinä herättäjinä.

Miten äidinkielemme jaksaa puolitoistasataa vuotta virallistamisensa jälkeen? Tutkijat pitävät sen asemaa vahvempana kuin koskaan, mutta eriäviäkin mielipiteitä on. Globalisaatio näkyy ja kuuluu vieraana kielenä entistä useamman suomalaisen arjessa.

Kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja eikä niihin pidä suhtautua kielteisesti. Maailma ympärillämme muuttuu ja äidinkieltäkin pitää säännöllisesti päivittää.

Joissakin suuryrityksissä, esimerkiksi Nokiassa, työkielenä on ollut jo vuosia englanti. Tämän on mahdollistanut suomalainen koulujärjestelmä, jossa vierailla kielillä on perinteisesti ollut vahva asema.

Muutamissa korkeakouluissa ja yliopistoissa monet kurssikokonaisuudet luennoidaan ja tentitään englanniksi. Englanti on myös suosittu kieli väitöskirjoissa. Tämä palvelee luonnollisesti tieteen kansainvälisyyttä ja on lujittamassa nykyajan suomikuvaa maailmalla.

Niin kauan kuin me suomalaiset itse arvostamme äidinkieltämme, sillä ei ole mitään hätää. Se on koulutuksen ja hallinnon kieli ja sillä on virallinen asema myös Euroopan unionissa. Ulkoisiin uhkiin kieli ei kaadu tai katoa. Ankarimmankaan kielenhuoltajan ei kannata olla huolissaan vierasperäisistä lainasanoista, sillä niitä tulee ja niitä menee kaiken aikaa.

On ilmeistä, että taas 50 vuoden kuluttua, kesällä 2063, suomen kieltä kokoonnutaan juhlimaan Parolan leijonalle, Hattulan Juteinitaloon, Hämeenlinnaan vanhan lääninhallituksen tiloihin ja Verkatehtaalle suomen kielen 200-vuotisjuhliin. Äidinkieli on juhlansa ansainnut.

Päivän lehti

24.10.2020

Fingerpori

comic