Pääkirjoitukset

Suomen nykyajan kriisivalmius todistettu

Historia voi toimia vahvuutena ja arvoperustana. Valmiusharjoituksissa ja maanpuolustuskursseilla on vuosia perehdytty laajoilla kokoonpanoilla erilaisiin uhkakuviin.
Hengityskone valmiudessa Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnan Ahveniston mäellä. Kuva: Muu
Hengityskone valmiudessa Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnan Ahveniston mäellä. Kuva: Muu

Koronakriisin jatko on edelleenkin osin vain valistuneen arvailun varassa, vaikka tautitilanne Suomessa on rauhoittunut kevään kääntyessä kesään. Rajoitusten purkaminen kesäkuun alkaessa näyttää osuvan oikeaan, mutta vain näyttää. Kriisi ei ole vielä ohi.

Valmius rajoituksiin palaamiseen on pidettävä yllä ja myös suomalaisten tietoisuudessa.

Hyvin paljon tiedetään jo nyt erilaisten yhteiskuntien valmiudesta ottaa vastaan pandemian kaltaisia kriisejä. Ruotsi on ollut – Yhdysvaltain ohella – suurin järkytys.

Kansankodissa tehtiin mahdollisesti valtava virhe. Jälkiviisauden uhallakin: oli suomalaisten onni, ettei samaan lähdetty Suomessa.

Ylen (28.5.) haastattelemat asiantuntijat antavat suomalaisen yhteiskunnan resilienssille eli selviytymis- ja sopeutumiskyvylle hyvät arvosanat.

Yhteiskunnan kriisivalmius on hyvä, vaikka parannettavaakin on, niin se on onneksi hengityssuojainten kaltaisissa järjestelykysymyksissä. Vakavimmat puutteet koskevat vanhustenhuoltoa ja osin myös ikäihmisten kunnioitusta.

Suomalaisten perustoiminnot on turvattu. Terveydenhuoltojärjestelmä on uudistustarpeistaan huolimatta kunnossa, vaikka sitä ei olekaan jouduttu onneksi edes äärimmilleen testaamaan.

Suomi on myös sopivan pieni maa, kunhan huoltovarmuus pidetään yhä kunnossa.

Kansalliseen ylpeilyyn ei ole aihetta, mutta silti on hyvä nostaa esille perinteisesti suomalaiseen valtion- ja aluehallintoon sekä myös paikallistasolle, kuntiin, yrityksiin ja järjestöihin ulottuva hyvä perinne: valmiusharjoitukset. Niillä ovat vahvat perusteensa. Suomi todellakin on kriisiharjoittelun suurvalta (Yle 28.5.).

Varautuminen poikkeusoloihin on edelleen sodan ajan karuihin kokemuksiin nojaavaa toimintaa. Historia voi toimia vahvuutena ja arvoperustana.

Valtakunnallisilla ja alueellisilla maanpuolustuskursseilla on vuosia perehdytty erilaisiin uhkakuviin.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana havahduttiin siihen, että uhkakuvista yksi on ollut ”aina” hallitsematon maahanmuutto. Niin on ollut myös pandemia. Ilmiöt toistavat muuttuneessakin maailmassa kaavojaan, jotka antavat mahdollisuuksia niiden torjuntaan ja kaikkeen varautumiseen.

Päivän lehti

12.7.2020