Pääkirjoitukset

Suomen on tyytyminen EU:n kompromissiin

Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat saivat punnerrettua neljän päivän ja yön jälkeen sovun suuresta koronaelpymispaketista ja monivuotisesta EU-budjetista.
Alankomaiden pääministeri Mark Rutte (vas.), Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuuluvat sovun arkkitehteihin. Kuva: epa08557743
Alankomaiden pääministeri Mark Rutte (vas.), Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuuluvat sovun arkkitehteihin. Kuva: epa08557743

Riita EU:n rahanjaosta oli lihava, joten laihakin sopu on tyydyttävä. Muuten kellot soittaisivat synkkää viestiä kaatuvista EU-talouksista.

Pelättyä jobinpostia on tieto siitä, että Suomen EU-maksut ovat nousemassa tulevalla budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomi maksaa EU:lle yhä selvästi enemmän kuin suoraan saa.

Myönteisyyttä voi loihtia Suomen maaseudun ja syrjäseutujen kehittämistuista sekä siitä, että verrokkimaiden nettomaksut kasvavat vielä enemmän.

EU:n budjettirakenne ei juuri modernisoitunut.

Koronaelpymispaketista Suomi saanee lähivuosina 3,2 miljardia euroa, mutta maksaa sitä pitkällä aikaa tuplaten enemmän.

Tehty kompromissi on kuitenkin Suomelle selvästi parempi kuin komission ehdotus.

Pienen jäsenmaan on vaikea pusertaa neuvonpidossa itselleen parhaita ehtoja. Mestareina häärivät toisensa löytäneet Ranska ja Saksa muiden tiristäessä itselleen parempia ehtoja.

Tärkeintä kuitenkin on se, että EU sai talouteensa eväät alkavalle seitsenvuotiskaudelle.

Huippukokouksen ennätystä hiponut kesto kertoo siitä, etteivät ratkaisut isossa kokonaisuudessa olleet helppoja.

Historiallista on se, että EU-komissio ottaa pakkoraossa yhteistä lainaa markkinoilta.

EU-maiden talouksia elvytetään ylös koronakriisistä 750 miljardilla eurolla, josta avustusosuus on 390 miljardia ja lainan 360 miljardia euroa. Alun perin esityksessä oli avustuksia 500 ja lainaa vain 250 miljardia.

Suomi tavoitteli nuukan nelikon perässä avustusosuuden isompaa karsintaa, mutta tähän oli tyytyminen. Lainapainotteisuus on myrkkyä taloudenpidossaan lepsulle eteläiselle Euroopalle. Hyvää on tekstimuutos kunkin jäsenmaan tarkkarajaisesta enimmäisvastuusta.

Huippukokouksessa kuumia perunoita oli EU-rahankäytön sitominen oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen. Saa nähdä, tuottaako alkuperäisestä hämärrytetty tekstikohta toivottua tulosta Unkarissa ja Puolassa.

Rahasopu kumartaa kohti tulevaisuutta siten, että rahoituksesta vähintään 30 prosentin on tuettava ilmastotavoitteita.

Menot