Pääkirjoitukset

Suomen Pankki luki madonluvut

Suomen Pankki ei ole ennenkään luonut ruusuisia kuvia Suomen talouden tulevaisuudesta. Torstaina pääjohtaja Erkki Liikasen viesti oli poikkeuksellisen karua kuultavaa joulunviettoon valmistautuvilla suomalaisille.

Suomen talous on supistumassa neljänä peräkkäisenä vuonna, eikä laihoja aikoja ole seuraamassa ensimmäistäkään lihavaa.

On tullut aika tunnustaa, että julkisen talouden sopeuttamistarpeesta on tullut pysyvä olotila. Suomalaisten niskaan sataa tulevina vuosina mitä ilmeisimmin uusia veronkorotuksia, ja palveluita on jatkuvasti sopeutettava sen mukaan, miten rahat riittävät.

Pääjohtaja Erkki Liikanen pitää hallituksen rakenneuudistusten kokonaisuutta epävarmana. Kertaalleen sovittu, mutta vielä toteuttamistaan odottava eläkeuudistus saa sentään jonkin verran kehuja.

Rakenneuudistusten tarve on edelleen huutava. Tämä tosiasia kasaa kuuman läjän hiiliä seuraavan hallituksen ja sen pääministerin niskaan. Vaalien lähestyessä paineet ovat kaikilla pääministeriehdokkailla eli suurien puolueiden puheenjohtajilla.

Istuvan hallituksen peli alkaa olla jo valitettavasti menetetty. Parhaimmillaankin se onnistuu luomaan enää vain pohjaa tuleville päätöksille.

Vielä viime kesäkuussa Suomen Pankki ennakoi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna 1,4 prosenttia. Nyt ensi vuoden ennuste on 0,1 prosenttia miinuksella.

Korpivaellus ei ole ohi vuodessa tai kahdessa.

On turha odottaa nopeaa helpotusta esimerkiksi Venäjälle suuntautuvan viennin nopeasta elpymisestä. Ukrainan kriisi ja pakotteet tulivat äärimmäisen pahaan aikaan, mutta niiden jälkeisestä ajasta ei ole vielä mitään takeita. Venäjä on Suomen talousennusteissakin suuri arvaamaton.

Suomen Pankki huomauttaa, että euron valuuttakurssin heikentyminen ja alhainen öljyn hinta saattavat johtaa ennustettua parempaan kehitykseen. Sen sijaan Suomen talouden pitkäaikainen veturi, yksityinen kulutus, on pahasti lamassa, eikä sen odotetta kasvavan kuin vasta vuonna 2016.

Vuodesta 2016 odotetaan jonkinlaista vedenjakajaa: Suomen Pankin ennusteessa kasvuprosentti on silloin tasan yksi. Siihen kasvu sitten jämähtääkin jopa vuoteen 2030 saakka.

Suomi on pieni tekijä maailmantaloudessa, mutta onnistuu tekemään taloushistoriaa, valitettavasti vain hyvin kielteisellä tavalla. Näin pitkään jatkunut talouden alamäki ja hitaan tai nollakasvun aika on kansainvälisestikin erittäin poikkeuksellinen ilmiö.

Valitettavasti koko maailmankin mitoissa talousnäkymät ovat heikkoja, kun maailmantalouden vetureina toimineet Kiina ja Japanikin ovat alkaneet yskiä.

Syksyn mittaan tullin vientitilastoissa on näkynyt pilkahduksia paremmasta. Iso kuva on kuitenkin lohduton. Kaukomailtakaan ei ole tulossa näillä näkymin apuja Suomen vientiteollisuudelle, joka on edelleen, teollisuuden rajun rakennemuutoksen jälkeenkin, Suomen talouden selkäranka.