Pääkirjoitukset

Suomen talous kyykkää suhdanteiden mukana

Vientivetoisena maana Suomen talous kyykkää, kun maailman ja Euroopan talous yskii. Hallituksen tavoittelema työllisyyden kasvu pysähtyy.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn maalailee synkkeneviä näkymiä. Kuva: Joel Maisalmi
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn maalailee synkkeneviä näkymiä. Kuva: Joel Maisalmi

Korkeasuhdanne on Suomessa ohi ainakin joksikin aikaa. Ensi vuonna kaikki on kiinni kotimaisesta kysynnästä ja kulutuksesta.

Suomen Pankki ennustaa, että ensi vuonna Suomen talouskasvu painuu alle 1 prosentin. Vielä kesäkuussa ennuste oli 1,5 prosenttia.

Kuluvana vuonnakin talouskasvu jää varsin vaatimattomasti 1,3 prosenttiin. Danske Bankin arvio on vain hiukan parempi.

Pahin notkahdus on sentään vain väliaikainen. Kun maailmantalous elpyy, vuosina 2021–2022 bruttokansantuotteen kasvu pääsee taas hiukan yli 1 prosentin, vaan ei ilmeisesti yllä ylemmäs.

Jos tai kun kansalaiset alkavat varoa kulutustaan ja yritykset investointejaan, rahaa jää pois markkinoilta eikä talous vedä toivotusti. Ei vaikka korkotason noususta ei ole pelkoa.

Seuraus näkyy työmarkkinoilla. Työllisyys ei ennusteen mukaan nouse ensi vuonna. Seuraavinakin vuosina työllisyyden kasvu jää vaatimattomaksi.

Julkinen kulutus ja investoinnit auttavat ylläpitämään talouskasvua ja vaimentamaan näin kasvun heikkenemistä.

Julkisen talouden näkymät ovat kuitenkin heikentyneet. Pitkän aikavälin kestävyysvaje näyttää kasvaneen.

Kasvun hidastuminen on tosiasia, vaikka eri rahalaitosten ennusteissa on pientä eroa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on tiukan paikan edessä, kun tavoitteet uhkaavat karata. Hallitus oli laskenut ensi vuoden noin 2 prosentin bkt-kasvun varaan.

Hallituksen tavoitteet ovat kyllä oikeat ja riittävän kunnianhimoiset: työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin, 60 000 uutta työssäkäyvää ja julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä.

Kysymys on konkreettisista keinoista ja niiden riittävyydestä. Tuottavuuden kasvu ei synny itsestään. Budjetissa ei vain näy erityisiä työllisyyttä tukevia toimia.

Työ ja työntekijät on saatava kohtaamaan.

Kansantalouden kehitys on osaltaan kiinni nykyisestä työmarkkinakierroksesta. Haussa on tasapaino palkansaajien ostovoiman kasvun ja Suomen kilpailukyvyn välillä. Työrauha olisi valttia.

Menot