Pääkirjoitukset

Suomenkin etu oli pelissä Britannian vaaleissa

Euroopan unionilla ja myös Suomella oli paljon pelissä Britannian parlamenttivaaleissa. Pääministeri David Cameronin johtamien konservatiivien voitto tuo lähemmäs kansanäänestyksen maan EU-jäsenyydestä.

Britannia on halunnut ottaa itselleen erivapauksia aina siitä asti, kun se on ollut mukana EU:ssa ja sen edeltäjässä EEC:ssä 1970-luvun alkuvuosista alkaen. Minkään uuden asian äärellä ei siis olla.

Brittejä ei ole miellyttänyt EU:n liittovaltiokehitys. Varsinaiset EU-protestien aiheet ovat kuitenkin vapaa liikkuvuus ja maahanmuutto, joka herättää maassa laajaa ja äänekästä vastustusta.

Konservatiivien on ollut maahanmuuttokriittisen UKIP-puolueen paineen edessä jyrkennettävä EU-linjaansa.

Maahanmuuttokriittisimmät britit poistaisivat kuvitelmissaan kaikki maansa ongelmat, kun vapaa liikkuvuus pantaisiin poikki. Todellisuudessa Britanniaakin on vuosien saatossa rakennettu maahanmuuttajavoimin. Työperäisen siirtolaisuuden taloudellisista vaikutuksista on runsaasti keskenään ristiriitaisia laskelmia.

EU:lle vapaa liikkuvuus on perusperiaatteita, jonka tuomien ilmiöiden kanssa on osattava elää. Osa ongelmista on toki vaikeita ja vaativat pikaisiakin ratkaisuja. Ajatuskin rajansa sulkevasta Britanniasta on kuitenkin eurooppalaisittain kammottava. Saarivaltakunta on jo historiallisista syistä niin monikulttuurinen, ettei vapaan liikkuvuuden poistamisessa olisi järjen hiventäkään.

David Cameronin on vaalilupauksia täyttääkseen aloitettava neuvottelut maansa asemasta EU:ssa. Se saattaa johtaa jopa EU:n perussopimusten avaamiseen ja muiden maiden vastaaviin vaatimuksiin. Tuon tien päässä on vain ongelmia ja kenties täysi sekasorto.

Britannia on EU:n iso ja tärkeä jäsenmaa, Suomen ja Saksan tavoin nettomaksaja, joka on pidettävä kärsivällisesti mukana yhteisössä. Suomelle britit ovat tärkeitä kauppakumppaneita, joiden kanssa on pitkät ja hyvät suhteet. Britannian ero nostaisi Suomen maksuosuuksia ja kääntäisi EU:n valta-asetelmia etelän hyväksi.

Lasku Britannian irtaantumisesta oli raskas koko EU:lle, mutta ensi vaiheessa lähinnä maalle itselleen. Saksalaisen Bertelsmann-säätiön mukaan lähtö maksaisi briteille kertarytinällä ainakin 300 miljardia euroa eli 14 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.

Päivän lehti

3.4.2020