Pääkirjoitukset

Suomesta löytyy innovaatiokykyä

Suomi on korkean osaamisen maa, josta löytyy innovatiivisuutta.

Taloudessamme tämä innovatiivisuus ei kuitenkaan näy, sillä taantuma uhkaa pitkittyä, koska Nokian ja metsäteollisuuden vähenevien työpaikkojen tilalle ei ole kyetty luomaan uutta tekemistä.

Wipo-indeksi, jossa mitataan innovaatioihin pantujen panostusten suhdetta tuloksiin, kuitenkin kertoo, että Suomi on maailman kuudenneksi innovatiivisin maa heti Yhdysvaltojen jälkeen. Kymmenen kärjessä komeilee seitsemän eurooppalaista maata. Piikkipaikalla on Sveitsi ja sen perässä Ruotsi.

Edellä mainittuja tuloksia ja Suomen tämän hetkeen tilaa vertailemalla ei voi tehdä kuin sen johtopäätöksen, että me osaamme kohtuullisen hyvin uuden luomisen, mutta paljon heikoimmin jo olevien tuotteiden uudistamisen niin, että niitä valmistavat yritykset kykenisivät säilyttämään markkinaosuutensa ja työpaikkansa.

Koko läntistä maailmaa vaivaa tällä hetkellä taantuma. Yhdysvalloissa työttömyys pysyy korkealla tasolla, eikä talous ole voimakkaista tukitoimista huolimatta lähtenyt odotetun kaltaiseen kasvuun.

Euroopassa taas kynnetään syvällä nollakasvun tai jopa lievästi miinusmerkkisen kehityksen oloissa.

Suomen talous on riippuvainen maailmantaloudesta. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomen talouden heikkoudet ovat enemmän rakenteellisia.

Teollisuustuotannostamme on viidessä vuodessa sulanut kolmannes. Selvemmin kehitys näkyy siinä, että vaihtotaseemme on kääntynyt miinusmerkkiseksi eli viemme vähemmän tuotantoa ja palveluksia rajojemme yli kuin tuomme.

Suomessa tuotetaan määrällisesti paljon innovaatioita. Peliteollisuutemme on jo laajasti tunnettua ympäri maailman. Suomessa on kyetty synnyttämään myös lukuisia korkean teknologian tuotteita teollisuuteen, kaupan alalle ja palveluihin.

Nuo innovaatiot ovat kuitenkin, ainakin toistaiseksi, pääsääntöisesti pienimuotoisia, eikä niistä synny nopeasti kymmeniätuhansia, vaan korkeintaan tuhansia työpaikkoja.

Kun puhutaan innovaatioista, syntyy helposti kuva korkean teknologian sovelluksista ja tuotteista.

Innovaatio voi kuitenkin olla myös yhteiskunnallinen tai strateginen. Ensimmäiseksi tulee mieleen se, miten heikosti Suomessa on kyetty hyödyntämään ne mahdollisuuden, joita itäinen naapurimaamme Venäjä tarjoaa.

Liikesuhteita Venäjään on laiminlyöty. Se tulee esille muun muassa siinä, että Suomessa osataan huonosti venäjää. Isoissakin yrityksissä vain harva hallitsee itäisen naapurin kielen.

Jo yksin likeinen Pietarin alue tarjoaa valtavia mahdollisuuksia. Suomalaisella korkealla teknologialla, rakennusosaamisella ja yhteiskunnallisilla innovaatioilla olisi kysyntää. Myös suhtautumista venäläisen pääoman ja turistien maahan tuloon pitäisi muuttaa suopeammaksi.