Pääkirjoitukset

Suomi houkuttaa investoijia

Suomessa on lähes mantran tavoin toistettu sitä, ettemme ole riittävän houkutteleva investointikohde ulkomaisille toimijoille.

Syrjäinen sijainti, korkea verotus ja korkea kustannustaso ylipäänsä on mainittu investointien vähyyden syiksi.

Tilastot viime vuodelta kuitenkin kertovat, ettei vanha hokema pidä enää paikkaansa. Jo useana vuonna peräkkäin investoinnit Suomeen ovat kasvaneet. Investointiprojektien prosenttimääräinen kasvu oli toiseksi suurinta Euroopassa heti Puolan jälkeen.

Tämä ilmenee viime viikolla julkaistusta tutkimuksesta.

Valtaosa investoinneista Eurooppaan tulee maanosan sisältä. Merkittävin ulkopuolinen investoija on Yhdysvallat.

Vaurastuneen Kiinan investoinnit ovat jääneet odotettua vähemmälle, samoin Etelä-Korean.

Suomen vahvuuksina pidetään taloudellista ja yhteiskunnallista vakautta, korkeaa koulutustasoa ja teknologista edistyneisyyttä.

Investointiprojektien kasvu ei kuitenkaan näy työllisyydessä. Työttömyys kasvoi vuoden aikana lähes prosenttiyksiköllä. Ristiriita selittyy sillä, että Suomeen tulevat investoinnit keskittyvät eri prosessien tehostamiseen ja teknologian uudistamiseen, jolloin työllisyysvaikutus jää vähäiseksi.

Nopeasti ja runsaasti työllistävät tuotannolliset investoinnit suuntautuvat selvästi meitä alemman kustannustason maihin.

Esimerkiksi Espanja on saanut paljon investointeja talouden epävakaisuudesta huolimatta. Yrityksiä houkuttaa muun muassa maan joustavat työmarkkinat. Sopimuksia voidaan tehdä yrityskohtaisesti, ja työvoimakustannukset ovat jopa alentuneet parina viime vuotena juuri joustavan palkkarakenteen takia.

Investoijia houkuttaa myös alhainen yhteisöverotus. Esimerkiksi Irlantiin investoidaan paljolti 12,5 prosentin yritysverotuksen takia.

Suomessa yritysverokannan laskeminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin ei näy vielä, koska kanta alenee vastan ensi vuoden alusta. Verokannalla on kiistatta vaikutusta. Se näkyi muun muassa siinä, että Ruotsi houkutti ulkomaisia investointeja Suomea enemmän, koska maan yhteisöverokanta on ollut 22 prosenttia eli 2,5 prosenttiyksikköä Suomea alempi.

Eurooppaan suuntautuvissa investoineissa näkyy selkeä kahtiajako. Suomen kaltaisiin korkean kustannustason ja korkean osaamisen maihin investoidaan teknologiapainotteisesti.

Matalan kustannustason maihin syntyy pääasiassa vähän jalostusta ja paljon tekijöitä vaativaa valmistusta.

Suomi ei voi eikä meidän pidä kilpailla edullisilla työvoimakustannuksilla.

Suomen pitää käyttää edukseen maan vakautta, hyvää infrastruktuuria ja korkean tason osaamista.

Vain siten voimme nostaa tuottavuuttamme ja kasvattaa kansantuotettamme aikana, jolloin työelämästä poistuu enemmän väkeä kuin opinahjoista valmistuu uusia tilalle.