Pääkirjoitukset

Suomi keskittyy etelän kaupunkeihin

Kaupungistuminen ajaa suomalaisia voimakkaasti kasvukeskuksiin.
Mikä vetäisi väkeä Kanta-Hämeeseen? Pari vuotta siiten Hämeenlinnan Goodmanissa oli tungosta, kun kauppakeskuksessa oli mahdollisuus nähdä tunnettuja tubettajia. Kuva: Terho Aalto
Mikä vetäisi väkeä Kanta-Hämeeseen? Pari vuotta siiten Hämeenlinnan Goodmanissa oli tungosta, kun kauppakeskuksessa oli mahdollisuus nähdä tunnettuja tubettajia. Kuva: Terho Aalto

Tuoreimmat väestöennusteet kertovat kehityksestä, jossa suomalaiset muuttavat kolmeen kasvukeskukseen eli pääkaupunkiseudulle, Tampereelle tai Turkuun.

Niiden mukaan vuonna 2040 enemmän kuin joka kolmas suomalainen asuisi Uudellamaalla. Suomen väestöllinen keskipiste on nyt Hämeenlinnassa ja lipuu kohti etelää.

Kehitys tuo mukanaan ristiriitoja ja eriarvoisuutta, mutta kysymys kuuluukin, mitä valtiovalta voi tehdä ilmiön vaikutusten pehmentämiseksi.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, mitä vastaan ei kannata hinnalla millä hyvänsä taistella.

Koko Suomen etuna on se, että Helsinki kehittyy suuntaan, jossa se pystyy kamppailemaan ulkomaisista opiskelijoista ja työvoimasta niin Tukholman, Kööpenhaminan kuin Berliinin kanssa.

Kaupunkien ja kuntien valtionosuuksia säätämällä voi haluttua kehitystä tukea.

Eriarvoisuuden tunnetta varmasti lisää se, että samaan aikaan jo kolme miljoonaa suomalaista asuu seuduilla ja alueilla, joissa asuntojen arvo on laskemaan päin. Puuttuu enää, että asuntoja luotottaneet pankit alkavat kysellä vakuuksien perään.

Kehittyvien kaupunkien pitää olla tarkkana, ettei Suomeen ala muodostua ongelmalähiöitä. Esimerkit Tukholmasta, Malmösta ja Göteborgista ovat karmaisevia. Slummiutuneilla alueilla elämä on varsinkin yöaikaan sellaista, ettei edes virkavalta uskalla mennä sekaan.

Valtiovallan mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen on vähäinen. Esimerkiksi ilman yliopistoa jääneille kaupunkiseuduille pitäisi pystyä keskittämään julkisia investointeja.

Varainsiirtovero vähentää muuttohalukkuutta. Ihmisiä pitää pystyä kannustamaan tarvittaessa muuttamaan töiden perässä, vaikka se lisäisi alueellista epätasapainoa.

Hämeenlinnan ja Forssan seutujen on tässä kehityksessä pystyttävä hyödyntämään sijaintinsa ja hyvät liikenneyhteydet. Pelkkä hyvä pyrkimys siihen suuntaan ei riitä. Tarvitaan tekoja ja työpaikkoja.

Kun harpilla piirtää alueen puolentoista tunnin matkaan päähän, renkaan sisällä asuu kolme miljoonaa suomalaista.