Pääkirjoitukset

Suomi on vankka keihäsmaa

Yleisurheilun EM-kisat vahvistivat vanhan totuuden: Suomi on keihäsmaa. Kaksi mitalia EM-kisat huipentaneessa paraatilajissa oli upea päätös kisoille. Vielä makeampaakin oli tarjolla, kun neljänneksi päätynyt Lassi Eteläaho oli jonkin aikaa kiinni pronssimitalissa.

Antti Ruuskasen hirmuheitto 88,01 ei ole Pielaveden ennätys, mutta se toi Suomeen keihäänheiton Euroopan mestaruuden 40 vuoden tauon jälkeen. Pitkä tauko siinä oli, mutta suomalaiset keihäsmiehet ovat vuosikymmenten varrella näyttäneet muilla tavoilla, missä se keihäsvaltikka loppujen lopuksi on.

Keihäsmitalit huipensivat tyylikkäät kisat, jotka palauttivat uskoa suomalaiseen yleisurheiluun laajemminkin. Suomi on myös yleisurheilumaa. Suomen 39 urheilijan joukkue pääsi tavoitteeseensa. Kahta mitalia tavoiteltiin, ja ne tulivat odotetusta mitalisammosta keihäänheitosta.

Urheilijoidemme saavuttamat seitsemän pistesijaa oli hieno osoitus siitä, että suomalainen yleisurheilu on oikealla tiellä, ja se on noussut askeleen ylöspäin eurooppalaisessa vertailussa. Joukkue oli kaikin puolin laadukkaampi kuin aikaisemmin. 

Erityisen ilahduttavaa oli, että Suomi pärjäsi aikaisempaa paremmin juoksuradalla, jossa ollaan vuositolkulla oltu tasaisia taapertajia. Erityisesti pikajuoksussa on hyvä meno päällä. Pikajuoksu on noussut trendilajiksi. Kansallisella huipputasolla on aikaisempaa enemmän eteenpäin pyrkiviä menijöitä ja viestijoukkueiden kautta halutaan yrittää kansainväliselle tasolle.

Yleisurheilu näyttää hiljalleen puhdistuneen dopingista. Euroopan mestaruuskilpailuista puuttuivat kokonaan skandaalimaiset käryt.

Niitä tuskin on kenenkään ikävä ja Zürichin kisat antavat toivoa siitä, ettei noihin vilpin aikoihin enää palata.

Hienoja yksilösuorituksia nähtiin useita. Pikajuoksujen loppukilpailupaikoilla ei ole juuri päästy herkuttelemaan viime vuosien aikana. Tuloksentekijät ovat kaiken lisäksi nuorta porukkaa, joten odotukset kasvavat.

Menestys antaa uskoa, että arvokisatasollakin voi oikeasti menestyä ja se antaa huipulle yrittäville potkua harjoitteluun. Arvokisoja on tulossa vuosittain tästä eteenpäinkin.

Arvokisamitalit ja menestys laajemminkin lisää lajin arvostusta. Keihäänheittäjien menestys on ollut ikään kuin itsestään selvää, mutta pikkuhiljaa on lupa odottaa parempaa muistakin lajeista.

Zürichin EM-kisojen tulokset osoittivat, että yleisurheilun eurooppalainen yleinen taso on vielä rinnanmitan verran suomalaisten suorituksia edellä, mutta ei missään nimessä tavoittamattomissa.

Keihäässä sentään olemme saman rinnanmitan muita edellä.

 

OIKAISU 18.8.

Maanantain 18.8. pääkirjoituksessa väitettiin erheellisesti, etteivät suomalaisnaiset ole saaneet 40 vuoteen mitaleita yleisurheilun EM-kisoista. Kultamitalin ovat saaneet muun muassa Päivi Alafrantti, keihäs v. 1990 ja Sari Essayah, kävely v. 1994 sekä hopeaa Heli Koivula, kolmiloikka v. 2002 ja pronssia Mikaela Ingberg, keihäs, v. 1998. Sen sijaan suomalaismiehet eivät ole saaneet keihäänheiton EM-kultaa 40 vuoteen.