Pääkirjoitukset

Suomi toimii Ruotsin etuvartioasemana

Ruotsi nostaa lähivuosina puolustusmenojaan tuntuvasti paikkaamaan takavuosina rivistöön syntynyttä aukkoa. Hyötyjänä on yhteistyön hengessä myös Suomi.
Ruotsin armeijan henkilövahvuus häviää Suomelle. Kansainvälisen Baltops16-harjoituksen joukkoja kesäkuussa vuonna 2016 Hangon Syndalenissa. Kuva: Tara Jaakkola
Ruotsin armeijan henkilövahvuus häviää Suomelle. Kansainvälisen Baltops16-harjoituksen joukkoja kesäkuussa vuonna 2016 Hangon Syndalenissa. Kuva: Tara Jaakkola

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist (sd.) arvioi STT:n haastattelussa, että edelliset päättäjät vähensivät kylmän sodan jälkitunnelmissa liian paljon maan puolustuskykyä. Ruotsi keskittyi toviksi lähinnä vain kansainväliseen kriisinhallintaan.

Suunnan on muuttanut Venäjän toiminta, joka on lisännyt turvallisuusuhkia Pohjoismaissa. Krimi on miehitetty ja Itä-Ukrainassa on sotatila.

Nyt Ruotsi aikoo kasvattaa puolustusbudjettiaan niin 7,9 miljardin euron tasolle vuonna 2025. Summa on siis lähes 2,5 kertaa isompi kuin Suomen vuoden 2020 puolustusbudjettiehdotus.

Suomen puolustusmenoja tulee vielä kasvattamaan etenkin hävittäjähankinta.

Hultqvist tapasi viime viikolla suomalaiskollegansa Antti Kaikkosen (kesk.). Ministerit keskustelevat mm. maiden puolustusyhteistyöstä.

Ruotsin ja Suomen ennestään tiivis puolustusyhteistyö on syvenemässä. Tulevaisuudessa maat harjoittelevat yhdessä entistä enemmän.

Ruotsi on muuttamassa myös lainsäädäntöään siten, että maa voi lähettää Suomelle apua kriisitilanteissa tai ottaa vastaan apua Suomelta.

Ruotsin puolustuspoliittinen toimintaohjelma mainitsee 5000 hengen prikaatin, jonka Ruotsi lähettäisi tarvittaessa Suomen avuksi kriisin tai sodan aikana.

Suomen reservin kokoon nähden kyse on varsin vaatimattomasta määrästä, mutta olennaista on itse toimintaperiaate.

Jos tai kun uhka tulee idästä, Suomi toimii tavallaan Ruotsin puolustuksen etuvartioasemana ja osallistuminen Suomen puolustukseen on Ruotsin kannalta perusteltua.

Tiukan paikan tullen Suomi hyötyy Ruotsin iskukykyisistä ilma- ja merivoimista, mutta maavoimien puolella marssijärjestyksessä on ylivoimainen ykkönen Suomi.

Suomen maavoimia on Ruotsissa luonnehdittu ”Pohjolan vartijoiksi”.

Yhteistyöstä ja samanhenkisyydestä huolimatta Suomen ei auta kriiseissä liiaksi nojautua Ruotsin sotilaallisen tuen varaan. Maanpuolustus on ensisijaisesti kiinni Suomen omista kyvyistä ja resursseista.