Pääkirjoitukset

Super-Herhiläinen lyö laudalta Aarnikotkan

Suomen hävittäjähankinnalla on myös huomattavaa kansainvälistä painoarvoa. Valitsijoiden on pidettävä päänsä kylminä lentokonevalmistajien kehumyrskyn keskellä.
Yksi Suomen hävittäjäehdokkaista, nykyisten Hornet-koneiden uutta sukupolvea edustava Super Hornet Satakunnan lennoston Pirkkalan lentokentällä helmikuussa vuonna 2020. Kuva: Ossi Ahola
Yksi Suomen hävittäjäehdokkaista, nykyisten Hornet-koneiden uutta sukupolvea edustava Super Hornet Satakunnan lennoston Pirkkalan lentokentällä helmikuussa vuonna 2020. Kuva: Ossi Ahola

Ilmavoimien Hornet-hankinta oli 30 vuotta sitten monin tavoin historiallinen. Ilmavoimat sai käyttöönsä läntistä huippukalustoa.

Vielä vuonna 1991 ei ollut ihan yhtä itsestään selvää kuin nyt, että Suomi on osa vapaata länttä ja Eurooppaa. Silti yhteisymmärrys hankinnasta oli laajaa, vaikka valtava kauppa osui vieläpä pahoihin lamavuosiin. Puolustuskyvystä on huolehdittava ajan rasitteista huolimatta. Niin on myös nyt.

Hornetit ovat täyttäneet paikkansa Suomen ilmatilan valvonnassa. Yhtä hyvin on onnistuttava, kun seuraavan konetyypin valinta eli HX-hanke on kääntynyt loppusuoralleen.

Asiantuntijoiden harkinnan jälkeen poliitikkojen on aika tehdä erittäin pitkään Suomen puolustuskykyä palveleva päätöksensä. Sen hintalappu on kiistatta hirmuinen: tällä tietoa 10 miljardia euroa.

Kohutuin tarjokkaista on F-35, jonka valmistaja Lockheed Martin ei ole kertonut edes tarjoamiensa koneiden määrää, vaan on selittänyt, että ”olennaista on suorituskyky”. Vielä olennaisempaa on kuitenkin suoritusvarmuus ankarissa pohjoisissa olosuhteissa.

Raaka kilpailu vetää valmistajien suut suppuun. Suomen hävittäjähankinnalla on myös huomattavaa kansainvälistä painoarvoa. Valitsijoiden on pidettävä päänsä kylminä kehumyrskyn keskellä.

Erittäin varteenotettava ehdokas Hornetin seuraajaksi on sen jatkoversio Super Hornet, johon siirtyminen olisi sujuvaa. Järjestelmien yhteensopivuutta ei tarvitsisi miettiä, ja jos seuraava konetyyppi tarvittaisiin ”heti ilmaan”, olisi valinta ilmiselvä.

F-35 kiehtoo kalliilla hienouksillaan ja Saab Gripen ruotsalaisuudellaan, joka saattaa kuitenkin kääntyä myös katastrofaalisuudeksi.

Nykyinen Hornet (suom. ”Herhiläinen”) oli aikoinaan kilpailijoihinsa verrattuna tiettävästi ylivoimainen. Häviölle jäi muiden mukana ruotsalainen puolivalmis JAS Gripen.

Saman koneen myöhempi kehitelmä on nyt mukana. Uusi Gripen on tulossa käyttöön Ruotsissa, mikä saa pohjoismaisen ilmapuolustuksen nimiin vannovat taputtamaan käsiään. Turhaan. Jos ”Aarnikotka” ei ollut valmis 30 vuotta sitten, ei se ole sitä todennäköisesti myöskään nyt.