Pääkirjoitukset

Supo maalaa piruja seinille kuten pitääkin

Koronapandemian velloessa tuntuu lähes virkistävältä, että on jotain lähes muuttumatonta – kuten Suojelupoliisin uhka-arviot.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari pyrkii osaltaan valaisemaan pimeyden ydintä. Kuva: Emilia Kangasluoma
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari pyrkii osaltaan valaisemaan pimeyden ydintä. Kuva: Emilia Kangasluoma

Suojelupoliisi katselee maailman menoa suurella epäluulolla, vilunkiin uskoen ja pahinta peläten. Ovathan Supon ydintoimintaa terrorismintorjunta ja vastavakoilu.

Ei valtion sisäistä ja ulkoista turvallisuutta voi valvoa kaikkinaiseen hyvyyteen, reiluun peliin ja keskinäiseen kunnioitukseen uskoen.

Koronapandemiasta Supo toteaa lähestulkoon lohduttavasti, ettei siitä ole kummoistakaan välitöntä uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Tosin poikkeusolojen pitkittyessä asetelma voi heiketä.

Poikkeusolot altistavat kybervakoilulle, kun yritysjohtajat ja merkittävät viranomaiset tekevät töitään etäyhteydellä. Tietoturvasta kannattaa pitää huolta.

Samoin informaatiovaikuttamiselle on väylä auki, kun kansa janoaa eri lähteistä ajankohtaista koronatietoa.

Informaatiovaikuttaminen pandemiassa ei ole EU:n valeuutisselvityksen mukaan pelkkä mahdollisuus vaan totta.

Suomeen vaikuttava valeuutisointi on nyt vähäistä, mutta vaarana on yhteiskunnan epävakaus hädän hetkellä.

Terrorismin uhka Suomessa on Supon mukaan yhä kohonneella tasolla kaksi neliportaisella asteikolla. Huoli kohdistuu etenkin lapsiin, joista saattaa konfliktialueilla kouliintua tulevia terroristeja.

On totta, että suomalaislapset esimerkiksi al-Holin leirillä ovat vaikeissa oloissa ja altistuvat propagandalle ja väkivallalle. Toinen kysymys on, voiko Suomen valtio kääntää lapsille selkäänsä.

Syyriasta palaavat muodostavat Supon mukaan monenlaisia turvallisuusuhkia ja tarvitsevat todennäköisesti pitkäaikaista tukea.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määräksi mainitaan 390 henkeä. Supo arvioi, että henkilöiden terrorismia tukeva toiminta on aiempaa vakavampaa. Radikaali-islamistisen terrorismin ohella on myös jonkin verran äärioikeistolaista ja äärivasemmistolaista liikehdintää.

Kansallista turvallisuutta ei voi nojata kuin raadolliseen realismiin ja pahimpiin mahdollisiin kehityskulkuihin. Yhtä raadollista on todeta, että Supokin varmistaa tässä uhkien maailmassa omia resurssejaan.