Pääkirjoitukset

Supon asemaa syytäkin pohtia

Suojelupoliisi eli Supo on Pohjoismaiden pienin turvallisuusviranomainen.

Uudet tai paremminkin uudehkot kansainväliset turvallisuusuhkat ovat nostaneet tarkasteluun Supon aseman ja toimintamahdollisuudet. Merkittävimpiä uhkia on verkkovakoilu, josta on kotimaisiakin esimerkkejä: ulkoministeriö oli taannoin jopa vuosia verkkovakoilun kohteena, eikä kukaan tehnyt mitään.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) siirtäisi Supon sisäministeriön alaisuuteen, mutta säilyttäisi sen poliisiyksikkönä.

Supon valvonta on poliittisesti kuuma kysymys, joka liittyy suoraan sen hallinnolliseen asemaan. Laillisuusvalvonta pitää tietysti olla kunnossa joka tapauksessa, mutta miten se hoidetaan ja samalla vältytään vääränlaiselta ohjailulta epävakainakin aikoina?

Poliisihallituksella on tuskin edes edellytyksiä valvontaan, koska Supon toimintakenttä on laajenemassa. Poliisi valvomassa poliisia ei lisäksi ole Helsingin huumepoliisin esimerkin valossa vakuuttava asetelma.

Keskeinen kysymys kuuluu, halutaanko Suomeen poliittisesti valvottu uudenaikainen turvallisuusviranomainen? Tarve ainakin on ilmeinen.

Supon asema saattaa nousta jopa keskeisesti esille ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Tämä kävi ilmi Ylen tiedusteltua asiaa kansanedustajilta.

Poliittisia intohimoja on jo valmiiksi hautumassa. Ainakin vasemmisto ja Vihreät ovat luultavasti ajamassa nykyistä tiukempaa valvontaa.

Poliittisessa ohjailussa on aina oma kylmä kaikunsa. Poliittisen, ”salaisen”, poliisin toiminnalla on synkeänmusta historia, eikä sitä tarvitse hakea sen kauempaa kuin sotien jälkeisistä punaisen Valpon ajoista.

Jos Suposta tulisi jopa Yhdysvaltain CIA:ta muistuttava tiedusteluviranomainen, ei sillä enää olisi mitään tekemistä poliisin kanssa.

Supoa eivät mahdollisesti sitoisi esitutkinta- ja pakkokeinolait, joten se voisi halutessaan toimia jopa lain ulkopuolella. Tällaiset mallit kuuluvat amerikkalaisiin toimintaelokuviin. Suomalaisen todellisuuden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Suomalaiseen lintukotoon ei pidä kuitenkaan tuudittautua. Sellaista kun ei ole.

Supo, tai millä nimellä tuleva turvallisuusviranomainen toimiikin, tarvitsee riittävät toimivaltuudet.

Raporttinsa keskiviikkona luovuttaneen työryhmän mielestä niitä kaivataan muun muassa tiedonhankintaan tietoverkoista, kun kysymys on valtakunnan turvallisuutta vaarantavien hankkeiden torjumisesta.

Suomi ja suomalaiset elävät kansainvälisesti arvaamattoman epävakaassa turvallisuusympäristössä. Tietoverkot ovat jatkuva turvallisuusriski, eikä pidä kuvitella, että kenenkään yksityisyyden suoja olisi aukoton. Verkossa lähes kaikki on mahdollista.

Supon oikean valvontatavan lisäksi toinen kuuma kysymys kuuluu: miten ja millä edellytyksillä voidaan Suomessa alistua laillistettuun verkkourkintaan?

Päivän lehti

17.1.2020